tag:blogger.com,1999:blog-1935302634954282742024-03-05T19:57:23.175+02:00JänisjemmaReihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.comBlogger284125tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-3417290373848970422018-11-04T16:55:00.000+02:002018-11-04T16:55:40.287+02:00Toinen korva valkoinen<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Jänisten jemmapaikkoja oltiin Katlan avulla kartoittamassa tänään. Pari piilopaikkaa löydettiinkin, joten päivä oli erittäin onnistunut. Aloitettiin päivä Hirslahden maastoissa. Katla vaikutti löytävän heti jotain hajuja, mutta silti teki muutaman lenkityksen noin 200 metrin päähän meistä ennenkuin jäi selkeämmin jäljittämään jotain eläintä. Lopulta ajo lähti alle sadan metrin päästä meistä, kun koira oli kiertänyt syönnöspaikan kautta ja jäjittänyt sieltä takaisin päin.<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmq_Wbz5cS_oi_fR-x9-eu6T79uUUD-NcJ2QgULmy2lLJGgNTL0NGR1nkxPBL9wHhilZ3EiQqy-FWIgOshY1KEcQAVXaS0T6SYXpoEWDISAhj8-AAQBQeYuNTFlqnSriQQc2OrBYfEbrc/s1600/SAM_4163a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1062" data-original-width="1600" height="424" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmq_Wbz5cS_oi_fR-x9-eu6T79uUUD-NcJ2QgULmy2lLJGgNTL0NGR1nkxPBL9wHhilZ3EiQqy-FWIgOshY1KEcQAVXaS0T6SYXpoEWDISAhj8-AAQBQeYuNTFlqnSriQQc2OrBYfEbrc/s640/SAM_4163a.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Kohtaaminen Arkintiellä</td></tr>
</tbody></table>
<div>
Ajo itsessään oli huono. Tuskin yhteensä kymmenen minuuttia haukkukestoltaan. Jänis ei tuntunut etenevän Katlan edessä ja lopulta ajo hukkui metsäuralle. Siinä koira työskenteli noin puoli tuntia, mutta kun homma ei vaikuttanut enää selviävän ja alueen laitamilla haukun perusteella lähestyi hirven jäljillä oleva koira, päätimme että emme jatka hukan selviämisen odottelua. Annettiin hirvikoiralle työrauha, kun sillä kuulosti homma olevan paremmin hallussa. Alueella oli muutenkin tiivis tunnelma, kun etäämmältä kuultiin mäyräkoiran (tms) ajohaukkua.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhD5KmDwdDUAHktE1qyuTitT2XqRf0eKHUSQC5W8CXFyiKRjTFzG6kxYrH0P78RD7-Cus5FZ43rz8Ghmr7W60ADsXFhwAON4VjpxgRtUyCq2L7zPofrbfsAHzG1mJF4hbhGCyNdYoz0R2w/s1600/Screenshot_20181104-095717.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhD5KmDwdDUAHktE1qyuTitT2XqRf0eKHUSQC5W8CXFyiKRjTFzG6kxYrH0P78RD7-Cus5FZ43rz8Ghmr7W60ADsXFhwAON4VjpxgRtUyCq2L7zPofrbfsAHzG1mJF4hbhGCyNdYoz0R2w/s400/Screenshot_20181104-095717.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzMV-yOQRVF44b8s5bSoEQ6-IKax_kPjLaD1Q_DDr5jOtnGEqlR9H49Zn3zobk0wnKSrRPsLsf0X_qXxb8ORoViiMrgS88xQKflV3xE6faJnwZb9WfkzON9WY187-4a2M77lMEdKOHhlw/s1600/Screenshot_20181104-122245.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzMV-yOQRVF44b8s5bSoEQ6-IKax_kPjLaD1Q_DDr5jOtnGEqlR9H49Zn3zobk0wnKSrRPsLsf0X_qXxb8ORoViiMrgS88xQKflV3xE6faJnwZb9WfkzON9WY187-4a2M77lMEdKOHhlw/s400/Screenshot_20181104-122245.png" width="225" /></a></div>
Siirryimme Arkintien varrelle ja poikkeuksellisesti laskin Katlan suoraan autolta irti. Se ampaisi välittömästi metsän puolelle. Valehtelematta se oli ollut irti tuskin muutamaa minuuttia, kun kuultiin ajohaukkua. Olin täysin varma, että oli saanut peuran ajoon. Siirryimme tarkistamaan ajon lähtöpaikkaa, jotta saataisiin vihiä ajoeläimestä. Peuranmakaushan siellä oli ja pateettisesti huokailinkin jo miehelle tilanteen huonoutta. Mutta olin väärässä. Jänis paukautti samassa ensimmäiseltä lenkiltä meidän eteen ja vauhdikkaasti ohi! Jätin miehen etsimään otollista passipaikkaa lähistöltä ja siirryin itse tietä pitkin paikkaan, jossa jänis on yleensä ajossa nähty.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjq70EIBNLF8ZHVut9VWaC_-joKcaFIKV-cnV90jetvIinwZdhPq82_23oA1jvdMMemFtU87TqzvgVlk5n95ltOebuTotBDPGcz1KNf4k82whuexIjZkr-7xsPMMcRklqyxe5lXadF7wyY/s1600/SAM_4083.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjq70EIBNLF8ZHVut9VWaC_-joKcaFIKV-cnV90jetvIinwZdhPq82_23oA1jvdMMemFtU87TqzvgVlk5n95ltOebuTotBDPGcz1KNf4k82whuexIjZkr-7xsPMMcRklqyxe5lXadF7wyY/s640/SAM_4083.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Katla saa osuutensa saaliista</td></tr>
</tbody></table>
<div>
En ihan ehtinyt sinne asti, kun näin jäniksen loikkivan minua kohti tietä pitkin. Pääsin kuvailemaan sitä kaikessa hiljaisuudessa, kunnes se tajusi minut ja pomppasi metsänpuolelle. Hauskannäköinen kaveri, jonka toinen korva oli kokonaan valkoinen ja toinen vielä etupuolelta ruskea. Hetken kuluttua koira tuli perässä ja selvitti tämän tieosuuden vielä helposti.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ehdin hetken patsastella aloillani, niin näin jäniksen vielä kerran etäämmältä loikkaavan toiselle puolelle tietä. Tässä kohtaa Katla oli jäänyt enemmän jälkeen jäniksestä, ja tielle tullessaan sillä oli suuria vaikeuksia selvittää hukkaa. Lopulta menin auttamaan koiraa ja näytin sille kohdan, josta jänis oli tien yli mennyt. Ajo eteni jälleen vaikkakin takkuilevasti. Jonkun aikaa ajo raikasi ehyenäkin, kun sai kirkasäänisen perslähdön siitä pidemmän äänettömyyden jälkeen. Tämän jälkeen jänis ei enää itselleni näyttäytynyt, mutta mies näki sen kolme kertaa. Viimeisellä kerralla se saatiin eräksi.</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJfv2pzviqJ_8YVB6mwGwnhdhnVqk_N_r-e7WtqnYqpeLlMzmursOVkWLG9p47_2HKz4SDesgVi66dgsf2gluHCczqDk3dU9Gj_Q_AuxZX7D3pq3_tuDMA5Jz-nsrO07QwqYpdZnnVies/s1600/IMG_20181104_132010.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJfv2pzviqJ_8YVB6mwGwnhdhnVqk_N_r-e7WtqnYqpeLlMzmursOVkWLG9p47_2HKz4SDesgVi66dgsf2gluHCczqDk3dU9Gj_Q_AuxZX7D3pq3_tuDMA5Jz-nsrO07QwqYpdZnnVies/s640/IMG_20181104_132010.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Makkaranuotion kehittymistä odottamassa</td></tr>
</tbody></table>
<div>
Mentiin paistamaan makkarat Santtion laavulle. Nuotio taisi savuisella tuoksullaan houkutella myös hirvijahtiporukan tauolleen. Saapuivat sopivasti, kun tuli oli hiipunut makkarakelpoiseksi hiillokseksi.</div>
</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-56483177848256203612018-10-28T19:19:00.000+02:002018-10-28T21:12:50.075+02:00Metsäinen viikonloppu<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Pidennetty viikonloppu on ollut harvinaisen koiraharrastuspainotteinen. Perjantaina mentiin Katlan kanssa jänismetsään. Ensimmäinen erä otettiin Kanersuossa, vaikka alunperin meidän piti kokeilla vieraampia maastoja. Suunnitelma kuitenkin muuttui, kuten tässä harrastuksessa on tapana. Katla sai ensimmäisen ajon liikkeelle, kun oli ollut puoli tuntia irti. Muutamia herättelyjä kuultiin ajoa edeltävästi. Itse ajo lähti liikkeelle rauhallisella haukulla, johon oltiin hyvin tyytyväisiä. Liian usein tänä syksynä on saatu kuulla perslähtökiljuntaa, ja kokemuksen mukaan ajo ei kulje kovinkaan rauhallisesti sellaisten alkuvauhtien jäljiltä.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5jTcsDNXVjy2J_OrUXI5rQUatmUenn_6VXNEMsgku36i1W7h5dGZTg5Xjc-AH49Jp_4I9-G2b70scZoIr61-3oVBcDIRO9xOVOt_ZE5N2Cmv2tSwm2GJaxQgGxvTX2OSExrD8F3hWj8o/s1600/SAM_4109.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5jTcsDNXVjy2J_OrUXI5rQUatmUenn_6VXNEMsgku36i1W7h5dGZTg5Xjc-AH49Jp_4I9-G2b70scZoIr61-3oVBcDIRO9xOVOt_ZE5N2Cmv2tSwm2GJaxQgGxvTX2OSExrD8F3hWj8o/s640/SAM_4109.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Mutainen ajokoira Katla</td></tr>
</tbody></table>
Kanersuon pupulle tyypillisesti ajo kiersi heti soramontuille, jossa Katla eteni hetken ääneti, mutta selvitti hukan nopeasti. Sieltä palattiin makuun kautta metsäuran yli. Kun Katla vielä selvitti tienylitystä, jänis lähes törmäsi meidän aamukahvipaikkaan. Se ohitti meidät alle viidestä metristä ja saattoi hieman säikähtää meitä, vaikka itse ohitus sujui hitailla pompuilla.<br />
<br />
Tämän jälkeen ajo nimittäin karkkosi teitä pitkin yli kilometrin etäisyyteen ja sieltä suo-oja-alueelle. Katla selvitti jäniksen ojayllätyksen, mutta homma jatkui edelleen pitkin teitä, joten otettiin koira kiinni tiehukalta. Katla oli yltäpäältä mutainen, joten oli ihan huolella uinut jäniksen perässä jossain lieteojassa. Lemu oli niin sietämätön, että talutin koiran laavulle, jonne mies ajoi edeltä sytyttämään tulet.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwbnnPSO0V95ZgALluMywxBk93b34FXAHf-G3TeOzLU229wD0ZWEiG8YK8wJmWqkp6XuNdXvZHMtYlmF_Or7QO4_xy6FsvT31fwSEGYKN97FvVLyXGsFujHSy1CJvDBV9RQ2pYfzLtpqM/s1600/Screenshot_20181026-093637.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwbnnPSO0V95ZgALluMywxBk93b34FXAHf-G3TeOzLU229wD0ZWEiG8YK8wJmWqkp6XuNdXvZHMtYlmF_Or7QO4_xy6FsvT31fwSEGYKN97FvVLyXGsFujHSy1CJvDBV9RQ2pYfzLtpqM/s400/Screenshot_20181026-093637.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAUdj2-NuHRu3g4yWyOj-ala1OaQphaaB7FmHIDFta0DAex4JtZniB3dS_OvMIqqVHF_a0kvD9XVDWOlXw4T4j2AoLepksRmpCdx0r5L6X35dlVwGbdOCzKBxpCiu3AYhSMaJYOK-h-Dc/s1600/Screenshot_20181026-095845.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAUdj2-NuHRu3g4yWyOj-ala1OaQphaaB7FmHIDFta0DAex4JtZniB3dS_OvMIqqVHF_a0kvD9XVDWOlXw4T4j2AoLepksRmpCdx0r5L6X35dlVwGbdOCzKBxpCiu3AYhSMaJYOK-h-Dc/s400/Screenshot_20181026-095845.png" width="225" /></a></div>
Jälkimmäinen erä otettiin Koskenmetsässä, mistä Katla löysi jäniksen yöjäljet, muttei herättelyistä huolimatta onnistunut kaivamaan jänistä piilostaan. Sen sijaan alueella harhaili turhan tuttavallinen peuranvasa, joka olisi halunnut meidän adoptoivan sen. Lopulta peuranvasa jumitti koiran ja meidän välissä. Onneksi karkkosi lopulta ja koiran tullessa hajulle, saatiin se kutsumalla pois peuranjäljiltä. Onneksi Katla ei törmännyt eläimeen, koska silloin tuskin oltaisiin vältytty lyhyeltä karkoitusajolta. Ilmiselvästi se ei kuitenkaan kiinnostu tuoreistakaan peuranhajuista!<br />
<br />
Lauantaina olin päivällä tekemässä jälkiä pitkästä aikaa. Työkaverin pentukoira pääsi ensimmäistä kertaa haistelemaan metsään tehtyä verijälkeä. Teimme yhdessä kolme lyhyttä jälkeä, joista yhden teimme Pihkalle. Kaksi jäljistä oli varattu pennulle. Ensimmäinen oli alle 100 metriä ja kaatona herkullisia nakinpaloja rasiassa. Toinen jälki oli aavistuksen pidempi, noin 150 metriä ja tämän jäljen loppuun oli nakkirasian lisäksi piilotettu oikea peuransorkka.<br />
<br />
Sunnuntaiaamulla aloitimme viemällä kaadot maastoon ja Pihka näytti mallisuorituksen omalla jäljellään. Kyllä siinä muutama sivupisto ja kaarros tuli, mutta sorkka löytyi ongelmitta ja Pihka oli otettu, kun sai metsäaikaa. Onneksi Pihkan takajalka on parantunut hyvin, ja sille uskalsi tuollaisen noin 300 metrin jäljen motivointimielessä tehdä.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTnTUzyGoAh0cQ7dIJAgiljTqaopvEk7fZNyIU1tmW8EGZwZOf8Ko8jsvjH-BFr5eD3Q-2OfiRV_2XMmNZtt0BqFJoCycTxsLrJUgU1lZPIM7OU5A51gJWI3NWyrD9PPLKeNaTJUOpeIE/s1600/SAM_4122.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTnTUzyGoAh0cQ7dIJAgiljTqaopvEk7fZNyIU1tmW8EGZwZOf8Ko8jsvjH-BFr5eD3Q-2OfiRV_2XMmNZtt0BqFJoCycTxsLrJUgU1lZPIM7OU5A51gJWI3NWyrD9PPLKeNaTJUOpeIE/s640/SAM_4122.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Papu ohjaajineen tutkii alkumakausta</td></tr>
</tbody></table>
Papu-pentu vaikutti jälkeä lähestyessä erittäin vikkeläliikkeiseltä ja energiseltä kaverilta. Jännästi jo ensimmäinen nuuhkaisu verenhajua rauhoitti koiran tutkimaan alkumakausta. Siitä ei sitten melkein päästy liikkeelle ollenkaan, kun Papu päätti, että alueella kenties vaanii jokin uhkaava olento, joka on verenhajusta päätellen jo kerran tappanut. Hitaasti innostamalla edettiin kuitenkin jäljen loppuun, missä eivät edes herkulliset nakit ensin maistuneet. Papun piti ensin varmistua alueen turvallisuudesta, ennen kuin se uskalsi syödä kaadolta löytyneet herkut.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVbXRoldwNXi1Avi-ZhNydswNlbZffBCjdW5jo0rgcM8AIIiG6ZAfYbCRmaN_QBUf1hTDlrA3Jjf5QQib3ZhCM3rdcxzBIqlzca8_gNheCKWbC2jiVpIztaRbv7aSi0TMtSXwDDL6Xj8Q/s1600/SAM_4132.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1066" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVbXRoldwNXi1Avi-ZhNydswNlbZffBCjdW5jo0rgcM8AIIiG6ZAfYbCRmaN_QBUf1hTDlrA3Jjf5QQib3ZhCM3rdcxzBIqlzca8_gNheCKWbC2jiVpIztaRbv7aSi0TMtSXwDDL6Xj8Q/s640/SAM_4132.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Kaadolla olleet herkut kelpasivat ensikertalaiselle</td></tr>
</tbody></table>
Jatkoimme tästä suoraan seuraavan jäljen alulle. Nyt Papu oli jo luottavaisempi, vaikka selvästi sitä edelleen uusi haju ja ympäristö jännitti. Innostaen edettiin aavistuksen nopeampaa vauhtia kaadolle asti, missä koira jäi uteliaana haistelemaan sorkkaa. Nakitkin maistuivat, kun ohjaaja niitä tarjosi, mutta selkeästi sorkkakin olisi koiralle palkkiona riittänyt. Suuhun koira sitä ei kaadolla ottanut, mutta polulle tullessa, se alkoi kiinnostaa ja lopulta Papu kantoi sorkkaa suussaan. Tästä on hyvä jatkaa harrastusta. Luultavasti aika pian menoa pitää jo jarruttaa, kun koira oppii homman idean.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6a5U2bFxAnwAjsRrhD5E4BgNTqCRTpHTGHih4XY6mmSHf9WhFbt-0wAmglONgXHNG-yTgn0Zqa75jhKeZA5fEUE8HNLL6vbsfmX7JyeB44sjjFi7KQSKC2oUmgOOEJrbDVyVU_SlTBvY/s1600/SAM_4157a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6a5U2bFxAnwAjsRrhD5E4BgNTqCRTpHTGHih4XY6mmSHf9WhFbt-0wAmglONgXHNG-yTgn0Zqa75jhKeZA5fEUE8HNLL6vbsfmX7JyeB44sjjFi7KQSKC2oUmgOOEJrbDVyVU_SlTBvY/s640/SAM_4157a.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Papu ja peuransorkka</td></tr>
</tbody></table>
Metsästys- ja jälkijuttujen lisäksi vein Katlaa treffaamaan Ansaa ja Yodaa, joiden kanssa leikittiin ja käytiin yhteislenkillä. Nyt itselläni on väsynyt olo, ja taidan viettää loppuillan lepäillen. Pihkalla työpäivä vielä jatkuu. Se lähti miehen mukaan peurankytikselle varmistamaan, että ammuttu saalis (jos hyvin käy) löytyy pimeässä syysillassa.</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-81356661979085706152018-10-05T21:46:00.000+03:002018-10-05T21:55:01.353+03:00Vesiterapiaa ja alumiinitikkaita<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Haimme apua Pihkan kuntoutukseen <a href="https://www.movewell.fi/" target="_blank">eläinfysioterapeutilta</a>. En oikein aluksi itse lämmennyt ajatukselle, koska iäkkään koiran suhteen pitää valitettavasti miettiä asiaa järjellä eikä ainoastaan tunteella. Mies kuitenkin kannatti asiaa jääräpäisen varmasti ja varasi Pihkalle ajan vesiterapiaan. Olin hyvin skeptinen, koska Pihka on A) kaukana vesipedosta ja B) bassetti. Listaa ei liene tarpeellista jatkaa pidemmälle.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTELUANomEPIsExXTYHnmXId-o4JowpZ21emg9AvMxL8ck8jUZz4a7V5dANT2UNe4ZJlAk2_z07p9QEAUBLA6Ww5WQwzXI6IcIegDnEJurVUqGrUl_G3LUrF9ZcT-79qhSyJhISJTtK6w/s1600/IMG_7719b.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="709" data-original-width="1024" height="442" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTELUANomEPIsExXTYHnmXId-o4JowpZ21emg9AvMxL8ck8jUZz4a7V5dANT2UNe4ZJlAk2_z07p9QEAUBLA6Ww5WQwzXI6IcIegDnEJurVUqGrUl_G3LUrF9ZcT-79qhSyJhISJTtK6w/s640/IMG_7719b.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Kahlailuun Pihka taipuu, kuva vuodelta 2010</td></tr>
</tbody></table>
Pihka kuitenkin pääsi kokeilemaan <a href="https://www.movewell.fi/11" target="_blank">vesiterapiaa</a>. Siinä koira laitetaan akvaarion näköiseen koppiin (lasiseinät, ei kattoa), jonka pohjalla on lämmintä vettä koiran vatsalinjaan asti. Akvaario aukeaa molemmista päistä. Toisesta suunnasta koira ohjataan ramppia pitkin lasilaatikkoon ja kulku pois tapahtuu toisesta päästä sitten, kun terapiasessio on ohitse. Terapian ajaksi molemmat kulkuväylät suljetaan. Pihka järkyttyi jo veteen joutumisesta, mutta silmät pullistuivat melkein päästä, kun akvaarion pohjalla oleva juoksumatto lähti liikkeelle ja pakotti koiran kävelemään paikallaan. Olin varustautunut nakeilla, koska arvelin, ettei mitkään perusnamit tätä tilannetta pysty paikkaamaan. Pihka kuitenkin yksiselitteisesti kieltäytyi superherkuista koko kuntoutushetken ajaksi. Mikään ei selvemmin kerro, miten järkyttynyt ja loukkaantunut se oli tästä ihmisten tempauksesta. Kyseessä siis on koira, joka syö silloinkin kun se voi pahoin. Fysioterapeutti tosin sanoi, että koiran reaktio ei edes ollut pahin mahdollinen. Jaa, no itse en kyllä Pihkaa noin järkyttyneenä ole ikinä ennen nähnyt.<br />
<br />
Koska vesiterapia kuitenkin on takajalan toimivaksi saamiselle erittäin tärkeää, Pihkan on siedettävä akvaarioharrastusta vielä ainakin muutamia kertoja.<br />
<br />
Eläinfysioterapeutti antoi myös suosituksia kotikuntouttamiseen. Hän aloitti kysymällä, onko meillä alumiinitikkaita. Allekirjoittaneen ilme oli varmasti pöllämystynyt, mutta pian selvisi, ettei koiraa tarvitse laittaa tikkaita ylös kipuamaan. Pihkan iltaruokinta hoidetaan toistaiseksi siten, että nurmikolle kaadettujen tikkaiden puomien väliin ripotellaan kuivanappulat. Sitten koira päästetään etsimään ruokaa. Ajatus on, että kulkiessa tikkaiden puomien välissä, koira ruokaa etsiessään unohtaa varoa leikattua jalkaansa ja huomaamatta alkaa käyttää jalkaa enemmän.<br />
<iframe height="480" src="https://drive.google.com/file/d/1Uxv6Im7kBa3aSm1w6tiMgu7hFX-CX1AT/preview" width="640"></iframe>
Totesin aika pian, että neuvo oli nerokas. Mielestäni jo kolmen päivän jälkeen Pihka käyttää jalkaa paremmin kuin aiemmin. Lisäksi tämä kuntoutusmuoto on selkeästi myös potilaan mieleen. Pihkahan rakastaa etsintäleikkejä, joten tapa toimii erityisen hyvin meille. Yllä on lyhyt video, jossa Pihka näyttää miten homma käytännössä toimii. Video löytyy myös osoitteesta:<br /><a href="https://drive.google.com/open?id=1Uxv6Im7kBa3aSm1w6tiMgu7hFX-CX1AT">https://drive.google.com/open?id=1Uxv6Im7kBa3aSm1w6tiMgu7hFX-CX1AT</a></div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-79652351523702369822018-09-30T17:13:00.000+03:002018-09-30T22:26:33.850+03:00Katkenneita ja kaatuneita runkoja<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Kieltämättä on jo jonkin aikaa vaivannut sellainen tietty kihisyttävä tunne. Olen osin tarkoituksella ja osin huomaamatta jättänyt blogikirjoittamisen vähemmälle. En ala selitellä asiaa sen enempää, koska kirjoittaminen nyt yleensäkin pohjautuu eniten omiin olotiloihin. Nyt kuitenkin haluan kirjoittaa.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9o8wo7iT_emfCsSM-NGKItmvotkA5sqzJUsFsG6giCAxB_rRShbNBUH2SqiAJSaIKkgBwHXdp0vMHTbcHpwsblWKZtayj6DvqtxzMw13H9X5yA7Amz1aJ5-5q_20hsw3D7-Wts0gQs9g/s1600/SAM_3965.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9o8wo7iT_emfCsSM-NGKItmvotkA5sqzJUsFsG6giCAxB_rRShbNBUH2SqiAJSaIKkgBwHXdp0vMHTbcHpwsblWKZtayj6DvqtxzMw13H9X5yA7Amz1aJ5-5q_20hsw3D7-Wts0gQs9g/s640/SAM_3965.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Katla Palometsässä</td></tr>
</tbody></table>
Jänisjemman kesä oli poikkeuksellisen kuuma ja kuiva. Kevään kokeen jälkeen mejä jäi tauolle loppukesäksi, koska rutikuiva pölisevä maasto ei houkutellut harrastuksen pariin. Lisäksi loppukesän helteet eivät ikinä ole innostaneet minua mejän pariin, joten lopputulos oli sikäli selviö. Kesään mahtui myös yksi erittäin raju maastopalo Santtiolla, joka tuhosi ison alueen metsästys- ja jälkimaastoja. Onneksi säästyttiin rakennus- ja muilta omaisuusvahingoilta.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnYchYmnt0H6OxQ3e6lvFwxDchP4uaacbadNOvUtrJrA-esU9Z9sRl8KWZSE7txPLwI9s5s3N4CZWdaLEZvgVWuYfNfQH30_kqF0_ZoR3m0ty6dWDZHOIPvEx3u3XTSVeYZGosBrI8Cg0/s1600/SAM_3976.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnYchYmnt0H6OxQ3e6lvFwxDchP4uaacbadNOvUtrJrA-esU9Z9sRl8KWZSE7txPLwI9s5s3N4CZWdaLEZvgVWuYfNfQH30_kqF0_ZoR3m0ty6dWDZHOIPvEx3u3XTSVeYZGosBrI8Cg0/s640/SAM_3976.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Santtion maastopalon tuhoa, kesä 2018</td></tr>
</tbody></table>
Metsästyskausi käynnistyi edelleen poikkeuksellisen lämpimissä säissä. Pari kertaa koetettiin ensimmäisinä viikonloppuina viedä koiraa hommiin, mutta lämpötila kipusi jo ennen yhdeksää yli 15 asteeseen ja lyhyiksihän ne jahtipäivät jäivät. Katla on kyllä hienosti melkein jokaisesta maastosta jäniksen kaivanut liikkeelle, vaikka ajojen kestot ovat olleet kymmenestä minuutista maksimissaan tuntiin.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhP2KwxHtyhUmChjgh0XvR3DertuH21TyIRHt3U09SGm4xKdZdfTwoNDGIlOOfjZ3380PKZMIuA8SdomrcABjygiOzwUJMPyUsHaz_sGQrd05HjZ_-Fp3MPoTGeM1AiU7V9fgahU77EPk/s1600/Screenshot_20180825-093107.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhP2KwxHtyhUmChjgh0XvR3DertuH21TyIRHt3U09SGm4xKdZdfTwoNDGIlOOfjZ3380PKZMIuA8SdomrcABjygiOzwUJMPyUsHaz_sGQrd05HjZ_-Fp3MPoTGeM1AiU7V9fgahU77EPk/s400/Screenshot_20180825-093107.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhl4TxjxqV2eGEvbmgAgjCVVYEukMN1EEp6I8pxqI1j1Y6ZkTEtQW6qkVteYbsK1MmYpA7P0KxXNCFdoj7kbTH7Kh7u0BLT06jbfilYRVIHvT70cJpfmwSq5feZG9OUiifg3NeGkfpY8m8/s1600/Screenshot_20180909-105358.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhl4TxjxqV2eGEvbmgAgjCVVYEukMN1EEp6I8pxqI1j1Y6ZkTEtQW6qkVteYbsK1MmYpA7P0KxXNCFdoj7kbTH7Kh7u0BLT06jbfilYRVIHvT70cJpfmwSq5feZG9OUiifg3NeGkfpY8m8/s400/Screenshot_20180909-105358.png" width="225" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2OkprK5fHsR8w2ROti_6S1nwYA6L0z4XgU8YOKvE-phXHRjNwi1R8IxLwS5JRkW-N7yooD-xDt_FwToqUrdiOOMBBBGG5VYKChfbA_-ddMqHHTHWFg0dJG4bfhAV0GRDvlmhLZouNtb4/s1600/Screenshot_20180915-121606.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2OkprK5fHsR8w2ROti_6S1nwYA6L0z4XgU8YOKvE-phXHRjNwi1R8IxLwS5JRkW-N7yooD-xDt_FwToqUrdiOOMBBBGG5VYKChfbA_-ddMqHHTHWFg0dJG4bfhAV0GRDvlmhLZouNtb4/s400/Screenshot_20180915-121606.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigRyalnX2wQ7IE7XBqshotYOA_s-rxWMSa1vHvZHos8H0EDx0oxlh4LDBtfYRR5qQ4_eR4mNoUywCHxRTDWcSNozbZ_ObEUoojQMdYHNNWI6QCKqDkBrv3mK98GDMwkDGAhQ4rgANI6ZI/s1600/Screenshot_20180922-141205.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigRyalnX2wQ7IE7XBqshotYOA_s-rxWMSa1vHvZHos8H0EDx0oxlh4LDBtfYRR5qQ4_eR4mNoUywCHxRTDWcSNozbZ_ObEUoojQMdYHNNWI6QCKqDkBrv3mK98GDMwkDGAhQ4rgANI6ZI/s400/Screenshot_20180922-141205.png" width="225" /></a></div>
Vuoden vanhasta tutkapannasta hajosi haukkulaskuri ja yllättäen koiran haukkuessa sovellus piirsi kartalle vain sinistä viivaa ilman haukkutiheyttä (kolmas karttakuva). Pantaan soittessa koiran haukku kuului, joten pannan mikrofoni vaikutti olevan kunnossa. Panta joutui ikävästi kesken kautta takuuhuoltoon, mutta onneksi saatiin vastaava lainalaite käyttöön huollon ajaksi (viimeinen karttakuva). Sen kanssa on nyt kolme jahtikertaa onnistuneesti vietyä läpi. Katlan kanssa on tälle syksylle tullut yhteensä kuusi metsästyspäivää. Se on ajanut neljää jänistä, yhtä kettua (hyvin lyhyesti), yhtä epäselvää riistaeläintä (todennäköisesti jänis, peura tai kauris) ja herätellyt yhdelle jäniksen yöjäljelle ilman ylösottoa. Vain kahtena päivänä on otettu kaksi eri hakuerää. Ja vain yksi jahtipäivä on sujunut täysin ajotta.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQqcBnYV-DnoOfqXoCg2WrDxH00AnU9ZpSGn-xEcvlOQX5Wb_iKuoq2ONugqCDq86AjFereqJ2i5QJq6-M6Ly4xNXSZnv0nhCvOqRdI886IQq68wnPZEmFhQmM3udiMcK5J3w4RbBVCI4/s1600/SAM_3960.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1069" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQqcBnYV-DnoOfqXoCg2WrDxH00AnU9ZpSGn-xEcvlOQX5Wb_iKuoq2ONugqCDq86AjFereqJ2i5QJq6-M6Ly4xNXSZnv0nhCvOqRdI886IQq68wnPZEmFhQmM3udiMcK5J3w4RbBVCI4/s640/SAM_3960.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Pihka, pieni potilas</td></tr>
</tbody></table>
Pihkalle taas sattui tapaturma metsälenkillä, kun se todennäköisesti oli astunut takajalalla johonkin kuoppaan tai kivenkoloon. Vasemman takajalan polven ristiside meni poikki, ja sen seurauksena koira ei varannut painoa ollenkaan kyseiselle jalalle. Eläinlääkäripäivystyksessä asia vahvistettiin ja pari viikkoa sitten polvi operoitiin. Sille siis tästä tuli pitkä sairasloma, kun vasta yli 4 kk jälkeen koira saa liikkua vapaammin. Tällä hetkellä sille on sallittua vain kevyt remmiliikunta ja äkkinäisten liikkeiden lisäksi kiellettyä on kulkeminen rappusissa ja juokseminen. Pihka ei vieläkään käytä takajalkaansa, vaan mieluummin pomppii kolmella jalalla. Paikallaan ollessaan käyttää operoitua jalkaa tasapainon tukena ja jolkottaessa jalka osuu kevyesti maahan. Omana arviona tällä hetkellä on, että syksyn haavakkotilanteissa sitä ei voida hyödyntää kunnolla ennen joulukuuta. Onneksi yhdistyksen alueella on muitakin koiria käytettävissä.</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-1839898013914130572018-06-12T17:43:00.000+03:002018-06-12T21:03:48.692+03:00Mejä-koe, Pyhäranta – "Hyvästit AVO-luokalle"<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Päällimmäisenä mielessä on kiitollisuus. Aloitan siis kiittämällä metsästysoikeuden vuokraajia ja <a href="http://pyharannanmetsastysyhdistys.fi/" target="_blank">Pyhärannan Metsästysyhdistystä</a>, joiden kautta saimme käyttöön majan ja metsäalueita jälkikokeeseen. Kiitän myös <a href="http://www.chesapeakekerho.com/" target="_blank">Chesapeakekerhoa</a> kokeen järjestelyvastuun ottamisesta. Kiitän kokeen tuomareita ja oppaita, homma toimi todella jouhevasti metsässä ja maastojen välillä siirtyessä. Kiitän kaikkia kokeessa tai koejärjestelyissä mukana olleita.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3AIBZvfLFbU0dVeV8OTaSK9HAk5N2uUT3-Y9-kUzlLeNjK1CcDKubiAgd9aD8JkzzpjoVB0_wt2TZEPfeQUrxhMDKx9Da17DDPL4Kw-Nupe_g_Kl4DeR6I_w998SuKcbwKsZk6Fr5CuA/s1600/SAM_1828.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1068" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3AIBZvfLFbU0dVeV8OTaSK9HAk5N2uUT3-Y9-kUzlLeNjK1CcDKubiAgd9aD8JkzzpjoVB0_wt2TZEPfeQUrxhMDKx9Da17DDPL4Kw-Nupe_g_Kl4DeR6I_w998SuKcbwKsZk6Fr5CuA/s640/SAM_1828.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Pyhärannan Metsästysyhdistyksen maja</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Mejä-koe oman yhdistyksen maastoissa on ollut itselläni sellainen pitkän ajan haave. Koska jälkikoe on erittäin työläs järjestettävä, sen järjestelyvastuu on tarpeellista jakaa muutaman muun aktiivisen henkilön kesken. Itse olin kokeessa edustamassa Pyhärannan Metsästysyhdistystä, ja toimin myös kokeen maastomestarina. Lähes kaikki muu hoitui koevastaavan ja sihteerin kokeneella otteella.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlYM2jCud7HpTBASUme-bCO9DczlRlWSr_ICX9Z4m1ZMRfqiVpBNdFLRKslo3eQ76tFft2DiFeWpJAZt-IH2Tdgbp0yzn6wwOKva3T6CVIcs8r33dJmjMwG4xa9N1mjcNDkvjMc1sP6YY/s1600/SAM_3629a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="646" data-original-width="1600" height="258" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlYM2jCud7HpTBASUme-bCO9DczlRlWSr_ICX9Z4m1ZMRfqiVpBNdFLRKslo3eQ76tFft2DiFeWpJAZt-IH2Tdgbp0yzn6wwOKva3T6CVIcs8r33dJmjMwG4xa9N1mjcNDkvjMc1sP6YY/s640/SAM_3629a.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Chesapeakelahdennoutajia</td></tr>
</tbody></table>
Kokeen keskuspaikka oli <a href="http://pyharannanmetsastysyhdistys.fi/metsastysmaja/" target="_blank">Pyhärannan Metsästysyhdistyksen maja</a>, joka sopi erinomaisesti tapahtuman tarpeisiin. Kokeen ylituomarina oli Taina Ketola ja toisena tuomarina Johanna Lindfors. Kahden tuomarin kokeessa oli yhteensä 12 koiraa, jotka jakautuivat tasan AVO- ja VOI-luokkiin. Ylituomari arvosteli Chesapeakekerhon rotumestaruudesta kilpailevat koirat. Rotuyhdistyksen oman rodun eli chesapeakenlahdennoutajien lisäksi kokeeseen osallistui labradorinnoutajia (x4), walesinspringerspanieli, lapinporokoira, bretagnenbassetti, sileäkarvainen noutaja ja suomenlapinkoira.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCAdUJ1Xpowa-sm3fDuEg2g29pWSfFutUoe41dzLjimJc6V_ILexFQSWEOIIa-cuCF1WSPnJUwEk9NNaV_MIP1EmJlGy3SN07DGZ7eK1P1zfjhATuQjtoRaJjCstHFYEi9uTMGaBeSlSo/s1600/SAM_3580.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1065" data-original-width="1600" height="424" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCAdUJ1Xpowa-sm3fDuEg2g29pWSfFutUoe41dzLjimJc6V_ILexFQSWEOIIa-cuCF1WSPnJUwEk9NNaV_MIP1EmJlGy3SN07DGZ7eK1P1zfjhATuQjtoRaJjCstHFYEi9uTMGaBeSlSo/s640/SAM_3580.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Veretyssienet kasteltavana vadissa ja veripullot odottamassa kylmälaukussa</td></tr>
</tbody></table>
Keli ei ollut jälkikokeelle ihanteellisin. Viikonloppu oli lämmin, vaikka oli puolipilvistä. Metsä oli rutikuiva sateettoman toukokuun jäljiltä. Koska keli oli lähes tuuleton, metsässä oli runsaasti hyttysiä jäljentekijöiden riesana. Koemaastoja oli käytössä Hirslahdelta, Santtiolta ja Rihtniemestä.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1U-qFbiakHAQa1XmmXbQMqWLEKKzrrzoSdYqTwLPfrFdcrIQJucl5j8omQOl5Pu5fhe3KCOsQyKEHttfe5_Uq4vLwzOkRg7AvKC_1Rye2ILfJ-PzgiZ2pD77zWqXYNVFjQu-_HiQslg8/s1600/SAM_3579.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1068" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg1U-qFbiakHAQa1XmmXbQMqWLEKKzrrzoSdYqTwLPfrFdcrIQJucl5j8omQOl5Pu5fhe3KCOsQyKEHttfe5_Uq4vLwzOkRg7AvKC_1Rye2ILfJ-PzgiZ2pD77zWqXYNVFjQu-_HiQslg8/s640/SAM_3579.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Jäljen merkkaukseen kuitunauhaa</td></tr>
</tbody></table>
Itse pääsin tekemään yhden VOI-jäljen (avustajana) ja AVO-jäljen (oppaana) Santtiolle. Riistaa emme itse jäljen tekovaiheessa havainneet, mutta VOI-jäljen tuntumassa nähtiin perjantaina alkulappuja viedessä metsäjänis ja AVO-jäljen maastossa koepäivänä nähtiin peuranvasa. Maastoissa oli runsaasti merkkejä riistasta.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgX1cs_JYsiTYgvWh6KBOU9WgbStlxkqODXD26ko-lFmxCemu6RP8DnEa3Qfn-Xsf7Qt0zt6_rSuxfjg_KzQioFQHad63ZlMLKxxiYq4QGBm8ZIH84GshsRcN6YbAKPULsNxgAUTgKJ6oA/s1600/SAM_3588.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1069" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgX1cs_JYsiTYgvWh6KBOU9WgbStlxkqODXD26ko-lFmxCemu6RP8DnEa3Qfn-Xsf7Qt0zt6_rSuxfjg_KzQioFQHad63ZlMLKxxiYq4QGBm8ZIH84GshsRcN6YbAKPULsNxgAUTgKJ6oA/s640/SAM_3588.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Laukauksensietotestiin menossa</td></tr>
</tbody></table>
Koepäivä alkoi klo 7:30 rokotus- ja rekisteritodistusten tarkastuksella. Ylituomarin puhuttelun jälkeen arvottiin koemaastot ja siirryttiin ampumaradalle laukauksensietotestiin tuomariryhmittäin (tuomari 1: jäljet 1-6 ja tuomari 2: jäljet 7-12). Kaikki koirat läpäisivät hyväksytysti testin. Katla sai jäljen numero 9, joka oli oman tuomariryhmämme viimeinen AVO-jälki. Itse opastin jäljen numero 7, joka oli ensimmäinen arvosteltava jälki.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjA3kCo5MTATLc2OfFBcIvqiEQbg5l9QrfyL8wDNTAHOMchDOoCq6tsLddNyA-6dRlDm3hFFz1nawFcJ8eFCLrh0no5q8jXgc3rlPJFsGKyxoemctWyuzRgH2QrkUJX820L6MhDDzXgUu4/s1600/SAM_3586b.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjA3kCo5MTATLc2OfFBcIvqiEQbg5l9QrfyL8wDNTAHOMchDOoCq6tsLddNyA-6dRlDm3hFFz1nawFcJ8eFCLrh0no5q8jXgc3rlPJFsGKyxoemctWyuzRgH2QrkUJX820L6MhDDzXgUu4/s640/SAM_3586b.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Laukauksensietotestin ampuja</td></tr>
</tbody></table>
Kaatona kokeessa käytettiin koeaamuksi sulatettua hirvensorkkaa. Ei ehkä koon puolesta kaikkein kätevin kaato, mutta herätti hilpeyttä koeporukassa, kun oppaat vuorotellen raahasivat painavan sorkan jäljen loppuun. Kunnon viestikapula :)<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTyE1QvzjEZx4Cv8M6R76pHuYCipGvzxldyJDvHtFVHX_S0wMBy6DxdwFfemY00ue6B6XZ0rDn929mLwuPC_L8xXyqE4lxh8FE0AEJF_DixJyCqgcuRIghWyZ_Z8RBZRVDW1EF5BRlxdo/s1600/SAM_3610.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1070" data-original-width="1600" height="428" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTyE1QvzjEZx4Cv8M6R76pHuYCipGvzxldyJDvHtFVHX_S0wMBy6DxdwFfemY00ue6B6XZ0rDn929mLwuPC_L8xXyqE4lxh8FE0AEJF_DixJyCqgcuRIghWyZ_Z8RBZRVDW1EF5BRlxdo/s640/SAM_3610.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Hirvensorkka kaatona</td></tr>
</tbody></table>
Jännitin taas enemmän opastamista kuin Katlan jälkisuoritusta. Vaikka kokemusta opastamisesta on jo useista kokeista, jännitys kuuluu asiaan. On hermostuttavaa olla vastuussa toisen koirakon koejäljen onnistuneesta läpiviennistä. Vaikka tiedän, että jälki on tehty hyvin ja osaan koostaa tuomarille jäljen kulun "tärpit" etukäteen, enkä todellakaan pelkää hukkaavani jälkeä, jännitän silti omaa osuuttani. Jännitys ei kuitenkaan ole pahasta, vaan mielestäni on yksi niistä jutuista, joista lopulta muodostuu koepäivän tunnelma.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUv-OPxzQR99zR-V_Qg-Si9Xw6V5Yy9a7zzmQg-I2qb7_BnZBJUa5cEa-geabzt5rf-uXnpBqK4j-6HpDlQFam7zimVHqlJ_Ohy31oWFfPTzyft7nem_L3U7ChNaF0s_4ePm2kS_eTw28/s1600/SAM_3575.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUv-OPxzQR99zR-V_Qg-Si9Xw6V5Yy9a7zzmQg-I2qb7_BnZBJUa5cEa-geabzt5rf-uXnpBqK4j-6HpDlQFam7zimVHqlJ_Ohy31oWFfPTzyft7nem_L3U7ChNaF0s_4ePm2kS_eTw28/s640/SAM_3575.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Oppaat tutustumassa jälkimaastokarttoihin</td></tr>
</tbody></table>
Jäljet onnistuttiin käymään läpi molemmissa tuomariryhmissä todella jouheassa aikataulussa. Parempaa suoritusta en usko nähneeni yhdessäkään aikaisemmassa kokeessa. Siitäkin huolimatta, että osa koeporukasta joutui siirtymään eri kylien välillä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan toisen tuomarin kaikki jäljet olisivat olleet yhden kylän alueella, mutta lopulta päädyin painottamaan maastovalinnassa maastojen paremmuutta, jolloin sijanti merkitsi vähemmän. Tiedä sitten, oliko se oikea valinta. Ehkä ihannetilanteessa maastot olisivat yhden tuomariryhmän osalta aina lähekkäin.<br />
<br />
Katlan jälki oli Rihtniemessä. Onnistuin mielestäni alun ohjaamisen suhteen erinomaisesti. Pysäytin koiran alkumakaukselle ja kuljin liina lyhyenä alun sallitun ohjausmatkan pitäen koiran jäljen päällä. Katla vaikutti ilahduttavan innokkaalta, ja jarrutin ensimmäisen osuuden vauhtia melko isolla kädellä. Muutaman kaarroksen teki jäljen sivuun, mutta katlaksi homma sujui todella jälkitarkasti. Ensimmäinen kulma ja jäljen jatkon suunnan selvitys tuotti koiralle valtavia vaikeuksia. Katla lenkitti urakalla ja olin jo varma, että pian tuomari tuomitsee hukan. Menin sekaisin laskuissa, mutta ainakin viisi erillistä lenkkiä koira kulmalla teki, ennen kuin jäljen jatkon suunta löytyi. Makausta koira ei jostain syystä ainakaan kunnolla merkannut.<br />
<br />
Katla otti silti työvoiton tuosta kulmasta, jota metsästyksellisesti arvostin koiran suorituksessa eniten. Kulma sijaitsi erittäin kuivalla ja avoimella paikalla, jossa haju oli luultavasti levinnyt laajalle alueelle makaukselta. Jostain syystä tätä ajokoiralle tyypillistä lenkitystä kulmilla ei mejä-kokeessa tuomarit tunnu arvostavan. Toinen osuus ja osa viimeistä osuutta oli peitteisempää maastoa ja selkeästi koiran jäljestysvarmuus parani niissä. Toisen kulmamakauksen Katla merkkasi pysähtymällä nopeasti ja jatkamalla pienen lenkin jälkeen oikeaan suuntaan (tuuli jäljen jatkon suunnasta). Kaadosta sai ilmavainun jo noin 70 metriä sitä ennen. Hirvensorkan haju oli selkeästi hiukan jännittävä, ja koira lähestyi kaatoa varovaisemmin kuin yleensä. Katla tuli kaadolle suoraan ja pysähtyi nuuhkimaan sitä.<br />
<br />
Itselleni annoin palautetta siitä, etten luottanut Katlaan tarpeeksi. Kehoitin liian herkästi koiraa, jos se pysähtyi tarkistamaan jotain tai vaikutti epäröivän. Taisin olla itse isompi epäröijä tällä kertaa. Tuomari ei liiasta kehoittamisesta sanonut mitään, mutta itsestäni tuntui, että olin turhan herkästi toistamassa alun käskysanaa.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhI6R9CTBGN8uKa09RWPKBZg9jlu3RZM7wURbN3DCXzCUCOqhZsYj7f8z14Zg09tAo9Y7cn5p1OLmAdx25pHvR9J5ahxvuw7F9IskgsB51mwHN4WkfA9TiXK-vBsXRKmCIkUVUfpT501Jw/s1600/SAM_3652.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhI6R9CTBGN8uKa09RWPKBZg9jlu3RZM7wURbN3DCXzCUCOqhZsYj7f8z14Zg09tAo9Y7cn5p1OLmAdx25pHvR9J5ahxvuw7F9IskgsB51mwHN4WkfA9TiXK-vBsXRKmCIkUVUfpT501Jw/s640/SAM_3652.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Katla koesuorituksen jälkeen majan pihassa</td></tr>
</tbody></table>
Tällä suorituksella Katla sai tuloksen AVO1 40/50 pistettä (<a href="http://janisjemma.blogspot.com/p/katlan-koetulokset.html">koeselostus</a>). Aika niukoilla pisteillä tuo ykkönen meille myönnettiin, mutta ykköstulos se siitä huolimatta oli, ja tarkoittaa, että me jätämme hyvästit AVO-luokalle. Ja minä pääsen harjoittelemaan katkokulmaa Katlan kanssa...<br />
<br />
Katlan suorituksen jälkeen palattiin opastamalleni jäljelle, jonka kävin purkamassa. Sitten päästiin majalle syömään, peseytymään ja odottamaan VOI-luokan koirakoiden paluuta tukikohtaan. Majalla oli tarjolla riistalihakeittoa ja sihteerin leipomaa marenkikakkua. Kelpasi siinä odotella tulosten julkaisua ja palkintojen jakoa.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQe2xSNxmlP-S_Ua5GWW6E0YkzT7VFnQEp-FJLNUwo8E-93pwBC2Apzn7LL0wLUPfTwAELQ7FFxLzTTs_tMbWFGzJbydiYTe3vTPBaXtcyNeFKYnaMKhpFsNJ0-kMKkubSfMJunFkrfHo/s1600/SAM_3640a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1065" data-original-width="1600" height="424" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQe2xSNxmlP-S_Ua5GWW6E0YkzT7VFnQEp-FJLNUwo8E-93pwBC2Apzn7LL0wLUPfTwAELQ7FFxLzTTs_tMbWFGzJbydiYTe3vTPBaXtcyNeFKYnaMKhpFsNJ0-kMKkubSfMJunFkrfHo/s640/SAM_3640a.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Mejä-rotumestari 2018 (oikealla)</td></tr>
</tbody></table>
Rotumestaruuskokeen voitti FI MVA FI JVA Miklaus Arctica "Aida" tuloksella VOI1 44/50. Onnittelut mestaruuden uusimisesta! Muutenkin tulostaso oli hyvä. AVO-luokan koirista kaksi sai tuloksen AVO1 ja kaksi AVO2. Voittajaluokan koirista neljä sai tuloksen VOI1 ja kaksi koiraa sai VOI2-tuloksen. Vain kaksi AVO-koiraa jäi kokonaan ilman tulosta.<br />
<br />
Kokeesta jäi hyvä mieli ja toivottasti näin ensikertalaisena yhdistyksemme tarjosi oikeanlaisia maastoja koekäyttöön. Parannettavaa tietysti aina löytyy, mutta koetapahtuma kokonaisuutena oli onnistunut.</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-22810443149701855952018-06-05T22:04:00.000+03:002018-06-05T22:18:51.928+03:00Resepti: Hyvänmielen Jälki<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Tein viime viikonloppuna molemmille koirille jäljet. Halusin tarjota helpon ja palkitsevan kokemuksen erityisesti Katlalle ennen jälkikoetta.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9l1k43FcLpC_N4e0N0YLTcOh99U751WOk9CNkRDUCLZ54Cn3Ce0Lw-gsMcA5cRbJ54U-8M1znLts4BN_gDM9lBuqPs1LEH7pGryu30ztXdfdE5FvBHxYPhh4aelUR8YHviBVdDW4Lotw/s1600/SAM_1883a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1069" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9l1k43FcLpC_N4e0N0YLTcOh99U751WOk9CNkRDUCLZ54Cn3Ce0Lw-gsMcA5cRbJ54U-8M1znLts4BN_gDM9lBuqPs1LEH7pGryu30ztXdfdE5FvBHxYPhh4aelUR8YHviBVdDW4Lotw/s640/SAM_1883a.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©J-S Inkinen, Katlan kanssa</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Tässä resepti hyvänmielen jäljelle (kahdelle koiralle):<br />
<br />
<b>2 dl verta sulatettuna</b><br />
<b>1 kpl pesusieni (vedellä kostutettu)</b><br />
<b>2 metrin naru (kiinnitettynä sieneen)</b><br />
<b>raakaa lihaa noin 30-50 g/koira</b><br />
<b>2 kpl kannellinen pakasterasia</b><br />
<b>(1 peuransorkka)</b><br />
<b>kesäinen tuoksuva metsä</b><br />
<br />
Mennään illalla metsään ja poljetaan alkumakaus, jossa sieneen lisätään 1 dl verta. Kuljetaan metsässä sientä perässä vetäen noin 200 metriä. Jälki voi kevyesti mutkitella, mutta ihanne on kaareva viiva. Tehdään loppuun samanlainen makaus lisäämättä verta ja pussitetaan sieni.<br />
<br />
Toistetaan toiselle koiralle eri paikkaan vastaava jälki.<br />
<br />
Sulatetaan riistalihaa tai muuta raakaa lihaa seuraavaksi aamuksi. Halutessa voi ottaa myös sorkan sulamaan.<br />
<br />
Laitetaan raakaa lihaa pakasterasioihin. Otetaan pakastusrasia ja sorkka. Viedään ne jäljen loppupisteeseen. Raotetaan hieman pakasterasian kantta ja peitetään rasia sammaleella ym metsän irtoaineksella.<br />
<br />
Tuodaan koira jälkivarusteissa jäljen alkuun, ja nautitaan kokemuksesta yhdessä koiran kanssa. Toistetaan sama toisen koiran kanssa.<br />
<br /></div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-53319190103425905122018-04-29T18:37:00.000+03:002018-04-29T18:51:34.688+03:00Piharusakko on täällä taas<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Muistanette <a href="http://janisjemma.blogspot.fi/2017/11/piharusakko.html">meidän Piharusakon eli Russakan</a>? Minulla on ilo ilmoittaa, että rusakkomme voi erinomaisen mainiosti.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBAnu2kCWY41HCyvL6RP4Lmuxv7vP0G4196wjeWMRCrFdniw0of3HXTdwzRRCtUPgx_jRvgTnzRvJR_hRUZzZCnv7Og_o9b0EUQp_ArlXx1zD4U8v6_9PQXn0pH03pubh9V3C-LHT58xk/s1600/SAM_3483.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1066" data-original-width="1600" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBAnu2kCWY41HCyvL6RP4Lmuxv7vP0G4196wjeWMRCrFdniw0of3HXTdwzRRCtUPgx_jRvgTnzRvJR_hRUZzZCnv7Og_o9b0EUQp_ArlXx1zD4U8v6_9PQXn0pH03pubh9V3C-LHT58xk/s640/SAM_3483.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Rusakon poikanen</td></tr>
</tbody></table>
En ole sitä nähnyt pitkiin aikoihin, mutta talviaikana näin usein sen jäljet kiertämässä pihan ainoaa omenapuuta. Turhautunein pompuin se säännöllisin väliajoin kävi talven aikana tarkistamassa, josko puun suojaava verkko olisi otettu pois. Minä sekä suojaverkko pysyimme tiukkana, ja omenapuumme selvisi talven piirityksestä.<br />
<br />
Nyt keväällä nurmikolla on käyty lannoittamassa piinallisen tiheään. Koiramme toki kiittävät tästä ystävällisestä eleestä, mutta itse menetän säännöllisesti hermot, kun koirat jumittuvat maistelemaan nurmikolle.<br />
<br />
En tosiaan ole rusakkoa viimeaikoina nähnyt ja olen päätellyt, että se on aikuistuttuaan viisastunut, ja oppinut taitavasti välttelemään pihan ihmis- ja koira-asukkeja. Joskus illan viimeisen pissatusreissun aikana minulle on tullut tunne siitä, että joku katselee meitä. Silloin olen ajatellut rusakkoa, ja uskonut sen lymyilevän tontin joutomaaksi nimetyssä heinittyneessä metsikössä.<br />
<br />
Tänään meidän Rusakka oli jättänyt pihalle yllätyksen. Ulkoilutin koirat ennen jälkimaastoihin lähtemistä tontin rajalla. Pihka jäi tonkimaan remmi kireänä heinikkoon ja aloin jo hermostua sen vetkutteluun, kun tajusin, että sen kuonon edessä on jokin pieni ruskea pallo.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTRydWOmyb9C0WEHEpXttYvYnDfpgly0aExnzQbrg1iKqmYcG-49EKsYQSOMuI0PgcKscH7YtFRkBniGYP4fyzfsPjGuKeE5h9LBlNBBK8d9-vudj8zKCbTjLZ8PGnmk1L5K7Mqc_guyI/s1600/SAM_3486.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTRydWOmyb9C0WEHEpXttYvYnDfpgly0aExnzQbrg1iKqmYcG-49EKsYQSOMuI0PgcKscH7YtFRkBniGYP4fyzfsPjGuKeE5h9LBlNBBK8d9-vudj8zKCbTjLZ8PGnmk1L5K7Mqc_guyI/s640/SAM_3486.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Älä koske minuun!</td></tr>
</tbody></table>
Onneksi tajusin, mikä ruohikossa piileskeli, ja vedin molemmat koirat välittömästi pois. Tarkemmin katsottuani näin toisen nyrkinkokoisen pallon möngertävän sivummalla. Kaksi rusakonpoikasta! Luultavasti lähimaastoissa niitä on useampia, koska selkeästi rusakko oli tässä kivensuojassa synnyttänyt ja useamman poikasen jo ehtinyt siirtämään muualle. Toivottavasti se ei nyt hylkää näitä kahta, kun vahingossa satuimme osumaan sen jänisjemmaan.<br />
<br />
Oli kyllä hyvä muistutus siitä, miksi tähän aikaan koirat on pidettävä kytkettynä! Jopa omalla pihalla. Ja vaikka villieläimen poikanen on äärettömän suloinen ja avuttoman näköinen otus, ei ikinä saa mennä koskemaan tai "pelastamaan" eläintä.<br />
<br />
Onnea Russakalle! Sille taitaa olla tulossa kiireinen kesä, kun se käy imettämässä eri jemmoissa odottavia poikasiaan, ja näyttää niille rusakon elämän mallia.<br />
<br />
Voi meidän omenapuuta. Nyt niitä piharusakoita on enemmän kuin yksi.</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-57441210461146665452018-04-08T18:55:00.000+03:002018-04-29T17:51:29.133+03:00Luminen kevät saa jäljentekijän hypähtelemään<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Ei siis ilosta vaan ihan kirjaimellisesti.<br />
<br />
Tämä kevät on piinannut minua. Lunta on ollut maastossa poikkeuksellisen pitkälle huhtikuuhun, ja jälkeä olen tehnyt lähinnä mielikuvissani. Viime viikko lopulta sulatti lumen riittävän vähäiseksi jälkiharrastukselle, ja koko viikon kärvisteltyäni pääsin lauantai-illalla tekemään lyhyet jäljet molemmille koirille.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWzvaE1RmHCbfVW25s7yRryhhJWUdoQMsemRWnl2UurdfzDY0bAP94xAgq9alx9sBOQfhbbzGJ0pMQmVaQKxNMHZCCiwQgHiBnhKfOyx90xqzTTv5gYWFlBy3wDo4su6MWUAj7v0jJKis/s1600/SAM_3458.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1069" data-original-width="1600" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWzvaE1RmHCbfVW25s7yRryhhJWUdoQMsemRWnl2UurdfzDY0bAP94xAgq9alx9sBOQfhbbzGJ0pMQmVaQKxNMHZCCiwQgHiBnhKfOyx90xqzTTv5gYWFlBy3wDo4su6MWUAj7v0jJKis/s640/SAM_3458.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Ansa, jota kiinnostaa kuivumassa oleva jälkisieni</td></tr>
</tbody></table>
Hieman sain loikkia ja kaarrella lumisempia paikkoja vältellen, mutta tänään koirien jälkisuorituksilla oli yllättävän vaikeaa nähdä, mistä olin edellisenä iltana hypähdellyt. Muutamassa paikassa verinen sieni oli käynyt lumen päällä jättäen ilkeän raahausjäljen valkealle pohjalle, mutta jalanjälkiä oli vähemmän näkyvissä. Ehkäpä minulla saattaa olla lahjakkuutta balettitanssijaksi tai estejuoksijaksi. Erityistä haastetta jäljentekijän näkökulmasta aiheutti jäinen maa; makausten tekeminen ei oikein onnistunut. Lopulta tein makauksia niissä kohdin, kun se teknisesti oli mahdollista, välittämättä juurikaan siitä noudatinko minkään koeluokan sääntöjä.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiU_7CuLZC-t5TYvPJikx6qNY2cdSqUyQrDZOksIolrwzd3a7BH3CyU9cEIHJTFtjAnK1RgKkSNuDMQ3nb74df3_YTdZUQOy0P2-82zi4jHiGYogIAJeWns9Vp52Vkefub-XHdvi_6DhQE/s1600/SAM_3405.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1069" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiU_7CuLZC-t5TYvPJikx6qNY2cdSqUyQrDZOksIolrwzd3a7BH3CyU9cEIHJTFtjAnK1RgKkSNuDMQ3nb74df3_YTdZUQOy0P2-82zi4jHiGYogIAJeWns9Vp52Vkefub-XHdvi_6DhQE/s640/SAM_3405.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Pihka ja ilo kaadosta</td></tr>
</tbody></table>
Pihkan jälki oli kunnon peuraparatiisialueella. Näin jo jälkeä tehdessä kaksi eläintä karkkoamassa edeltäni. Myös jätökset ja makuupaikat kertoivat runsaasta sorkkaeläinkannasta. Pihkan suoritus oli tästä syystä riistanjäljille eksyilevä eikä ainakaan jälkiuskollisuutta tämänkertainen työskentely meille esitellyt. Sorkka kuitenkin löytyi jäljen lopusta, joten ei se ihan huonosti mennyt. Muutama jäljelle palautus sille tuli, jäljen ainoaa makausta koira ei merkannut mitenkään ja katkokulma oikaistiin menemättä veretyksen loppuun sekä lenkitettiin poikkeuksellisen laajasti.<br />
<br />
Katla ei varsinaisesti yllättänyt. Tiesin, että se on kypsynyt jäljestäjänä ja haluaa työskennellä minua ilahduttavasti. Tyylilleen uskollisena se edelleen vetää voimakkaasti, ja etenee tehden kaarroksia jäljen päällä ja sivuilla. Sen sijaan jälkiuskollisuus on nosteessa. Katla on yllättävänkin uskollinen annetulle tehtävälle. Maastossa ollut vähäinen lumi nimittäin paljasti, että jäljenteon jälkeen jäljen viereen oli ilmestynyt metsäjäniksen jäljet. Näinkään tuoreet jäljet eivät harhauttaneet Katlaa tehtävästään, josta olin yllättynyt (ja lähes pettynyt).<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWjqm_Pqf7anjz2EuNhXek_rFoMR2ZbSZWD_IpTy1sRJ_OjpC03X3Ue4r__ZCyormfzsHsWRG5UHmmMN4tKV8lcmkIbv0sI-VPHqO441U4sD7cOinK10Tsvh804wYmWUq1j0XWV2PkR1w/s1600/SAM_3348a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1064" data-original-width="1600" height="424" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWjqm_Pqf7anjz2EuNhXek_rFoMR2ZbSZWD_IpTy1sRJ_OjpC03X3Ue4r__ZCyormfzsHsWRG5UHmmMN4tKV8lcmkIbv0sI-VPHqO441U4sD7cOinK10Tsvh804wYmWUq1j0XWV2PkR1w/s640/SAM_3348a.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©TU Katla alkumakauksella</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlR2mIDdWZF3tKZBNYCDHI2Cyu01GnT2rvziAzAoWZ4qbv3pQVhn-m3Bv83xOKpuwiyGxVVByV-oXks4Q2g5BazEBKReOPFNlPlgeKMsCCud1KohWvZu2Wiy2FdxmMGphBLdECAGVsURE/s1600/SAM_3353.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlR2mIDdWZF3tKZBNYCDHI2Cyu01GnT2rvziAzAoWZ4qbv3pQVhn-m3Bv83xOKpuwiyGxVVByV-oXks4Q2g5BazEBKReOPFNlPlgeKMsCCud1KohWvZu2Wiy2FdxmMGphBLdECAGVsURE/s640/SAM_3353.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©TU Luntakin paikoitellen metsässä on</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidJM_lKhyI1EChxlR7O4-R_28aFkYQB7j_gT2T94NeXbcvEqOvo3L7qAytiM6wyuK-T9dU7OXnBkjykv0oLXlAkGs-knbg7-WAH60t17GbJ48vnZ6zQsifrwEq5RfWu_ZTR5gBvjCZU4A/s1600/SAM_3435.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidJM_lKhyI1EChxlR7O4-R_28aFkYQB7j_gT2T94NeXbcvEqOvo3L7qAytiM6wyuK-T9dU7OXnBkjykv0oLXlAkGs-knbg7-WAH60t17GbJ48vnZ6zQsifrwEq5RfWu_ZTR5gBvjCZU4A/s640/SAM_3435.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Tuoreet jäniksen jäljet Katlan jäljen viimeisellä osuudella</td></tr>
</tbody></table>
Ensimmäisellä kulmalla ei ollut (teknisistä ongelmista johtuen) makausta. Toinen kulmamakaus mentiin melkein sisäpuolelta oikaisten. Viime hetkellä jarrutin koiran menoa sen verran, että se havahtui huomaamaan sivussa olevan makauksen ja kävi sen nopeasti nuuhkaisemassa. Koetilanteessa olisi varmasti jättänyt merkkaamatta.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMcaaoicsO9AuCOYNFo9NcrywB68_uTMOBc558NjpMYA676U_MAnOqsN3Gq7SM4-MbPiyj1lN3hz15GSNH_n2qHc1PkLngVqqOtsIT0UWRy0juf57Digmn39Ua4G-bbrpRpvghdQ8qurQ/s1600/SAM_3368a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1071" data-original-width="1600" height="428" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgMcaaoicsO9AuCOYNFo9NcrywB68_uTMOBc558NjpMYA676U_MAnOqsN3Gq7SM4-MbPiyj1lN3hz15GSNH_n2qHc1PkLngVqqOtsIT0UWRy0juf57Digmn39Ua4G-bbrpRpvghdQ8qurQ/s640/SAM_3368a.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©TU Katla ja minä kaadolla</td></tr>
</tbody></table>
Kaadolle tultiin suoraan ja koira jäi sille haistelemaan sorkkaa. Katlan suoritus kokonaisuutena ilahdutti itseäni. Selkeästi se tietää tehtävän ja on oppinut toimimaan yhteistyössä kanssani.<br />
<br />
Kun oltiin palattu metsästä ja koirat olivat makoilemassa tarhassaan auringon paistaessa, me kävimme terassilla kahvikuppien kera läpi koirien suorituksia. Siinä istuessamme sain viestin Ansa-koiran omistajalta, joka kyseli meitä lenkkiseuraksi. Kuten blogitekstin ensimmäinen kuva jo paljastaa, saimme jälkisienen kuivaustilanteen tarkkailijan paikalle. Yhtäkkiä mieleeni siis tuli, että haluaisiko hän tulla Katlan jäljelle koiransa kanssa (koska Katlan suoritus oli hukaton). Niin siinä sitten kävi, että sain pukea metsävaatteet uudelleen päälleni ja kaivaa pakastimesta jo hieman jäisen sorkan uudelle kierrokselle.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrIVvB7IGcM4ItUTDF9ud7ey7UUBWRXKz2vggoGqQT8BDQBb7SdSmsLPDXHI0Xp9NHnJBSoGsugpJraheXN1MaVo3WPF4vf60E3WdY727boPBZGvg-1hsiv6-Z9kM6rGtcZ2QXf6rRimE/s1600/SAM_3425.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1068" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrIVvB7IGcM4ItUTDF9ud7ey7UUBWRXKz2vggoGqQT8BDQBb7SdSmsLPDXHI0Xp9NHnJBSoGsugpJraheXN1MaVo3WPF4vf60E3WdY727boPBZGvg-1hsiv6-Z9kM6rGtcZ2QXf6rRimE/s640/SAM_3425.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Ansa tähyilee jäljen oikeaa suuntaa</td></tr>
</tbody></table>
Ansa varmasti osittain jäljesti Katlan (ja minun ja miehen) hajua, mutta koska sen kanssa harrastus ei ole yhtään vakavamielistä puuhaa, ei tällä ollut meille merkitystä. Alun koira eteni enemmän aaltoilevasti jäljen sivuille, mutta ensimmäisen kulman jälkeen ja erityisesti viimeinen osuus meni koiralta erittäin hyvin. Ohjaaja eteni liian suurella vauhdilla. Innokasta koiraa pitäisi jarruttaa runsaasti enemmän. Sellainen "pysyvä takakeno" asentona olisi luultavasti optimaalinen.<br />
<br />
Makauksen Ansa kävi itsenäisesti merkkaamassa. Ainoa täysin onnistunut makauksen merkkaus siis tälle päivälle! Kaadolle hieman sivusta, josta otti sorkan omatoimisesti suuhunsa.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEguJOvwRNhX3wBaGgBBkrP7yepzJUto29j6ihlqiKV90WG0fMHVVNb3H8Eze4gmhS6gUjbgMz2lTvWMsKiJKEjYcqoWssn85StRW788sJcMsN_2eHrX4qvgTepvRbJQjy94b7GNym7PkqI/s1600/SAM_3440ab.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1068" data-original-width="1600" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEguJOvwRNhX3wBaGgBBkrP7yepzJUto29j6ihlqiKV90WG0fMHVVNb3H8Eze4gmhS6gUjbgMz2lTvWMsKiJKEjYcqoWssn85StRW788sJcMsN_2eHrX4qvgTepvRbJQjy94b7GNym7PkqI/s640/SAM_3440ab.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Minun. Ansa omii sorkan kuin vanha tekijä</td></tr>
</tbody></table>
Olipas se mukavaa tekemistä taas pitkän tauon jäljiltä. Erityisesti Katlan kehittyminen kiinnostaa itseäni. Kesäkuussa olen mukana järjestämässä jälkikoetta metsästysyhdistyksemme alueella, ja mikäli koiran terveys pysyy hyvänä, uskon että ilmoitan myös Katlan tähän kokeeseen.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4_987txyko0Od5MRFrRWFlAvnhf2CBybcwW5HXfXpBsYZx54qtOCry1E8pBxfkAcvRbdrgZ323wxzTdajQQh8qt6s01exLdD0jt9FAb4ug0JygjF_5jdTkyHZHEUCUVJR24klIHvDcGE/s1600/SAM_3447a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4_987txyko0Od5MRFrRWFlAvnhf2CBybcwW5HXfXpBsYZx54qtOCry1E8pBxfkAcvRbdrgZ323wxzTdajQQh8qt6s01exLdD0jt9FAb4ug0JygjF_5jdTkyHZHEUCUVJR24klIHvDcGE/s640/SAM_3447a.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Katla ja Ansa</td></tr>
</tbody></table>
Jälkihommien jälkeen koirat pääsivät leikkimään pihassamme. Pihka tosin katseli suurempien juoksemista tarhasta käsin ja antoi tyylipisteitä.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9gzmY7qk1PoLndtdUqNjB8A66P1zjEKyYWip8nZqQb7oGs03yFTSFLLhB7VDLm8leGY8W0_dUTUdorjVsSreomCbJ7B4hEaKeRfs5lemOO8VgWaACng2NDitomKyRCgsgk8P09FN1U7o/s1600/SAM_3449a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1068" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9gzmY7qk1PoLndtdUqNjB8A66P1zjEKyYWip8nZqQb7oGs03yFTSFLLhB7VDLm8leGY8W0_dUTUdorjVsSreomCbJ7B4hEaKeRfs5lemOO8VgWaACng2NDitomKyRCgsgk8P09FN1U7o/s640/SAM_3449a.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Pihka tuomaroi tarhassa</td></tr>
</tbody></table>
Kyllä se kevät taitaa lopulta tulla :)</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-34092283238851930462018-03-04T15:11:00.000+02:002018-03-04T17:57:25.282+02:00Hullut hurtat jäällä<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Kertakaikkisen upea viikonloppusää kutsui laskemaan koirat merenlahden jäälle vapaaksi.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnNzOTbHKEfYCq55L5IW8eT_gLsgFfiPQZ-8vGF_VwCcCdGNQS1Q4_X0lHTnpPJpCMHQqKJpA9HlkrPqVPgiqw_Ow4aJ2coYzdskeW50GseWW3yjPCZlb9WN9JrxgY-AlILybvepGiEJs/s1600/SAM_3160a.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1070" data-original-width="1600" height="428" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnNzOTbHKEfYCq55L5IW8eT_gLsgFfiPQZ-8vGF_VwCcCdGNQS1Q4_X0lHTnpPJpCMHQqKJpA9HlkrPqVPgiqw_Ow4aJ2coYzdskeW50GseWW3yjPCZlb9WN9JrxgY-AlILybvepGiEJs/s640/SAM_3160a.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Pihka ja Katla</td></tr>
</tbody></table>
Tarkkana tietysti metsästyskoirarodun kanssa saa olla, mutta avoin tila ympärillä antaa mukavasti pelivaraa reagoida. Taskut pullollaan erilaisia herkkuja, onnistuimme miehen kanssa pitämään koirat hyvin kontrollissa. Kaikilla oli onnistunut ja palkittu fiilis reissun jälkeen. Etenkin, kun varasin meille kaikille ihmisille termariin kahvia ja rasiaan uunituoretta pullaa, niin mikäpä siinä oli hymyillä sokerimurut suupielissä.<br />
<br />
Sovin treffit Ansan ja Yodan omistajien kanssa ja yllättävän helpolla saatiin järjestettyä pieni remuamishetki koirille aurinkoisessa jääparatiisissa.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxCyWiKQqHZZIU1XP2aOLJhKajVvsXLxh8Vf1NYwx_J6EEhipzfSYC41znZLt9BDvTrsj9zJEUBQyOKg8ZQXGCVn8XEPoGyZaWN19OI8y9okIQdpcuXnMmcPEypAbLRSrZ59g5ke-gM00/s1600/SAM_3227.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1068" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxCyWiKQqHZZIU1XP2aOLJhKajVvsXLxh8Vf1NYwx_J6EEhipzfSYC41znZLt9BDvTrsj9zJEUBQyOKg8ZQXGCVn8XEPoGyZaWN19OI8y9okIQdpcuXnMmcPEypAbLRSrZ59g5ke-gM00/s640/SAM_3227.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Ansa, Yoda ja Katla</td></tr>
</tbody></table>
Sää tosiaan oli aurinkoinen ja lähes tyyni ja kun saavuimme lahdelle, vain läheiseltä lintutornilta kuului ihmisten ääniä. Puolituntia myöhemmin tilanne oli aivan toinen. Nähtiin muita koiranulkoiluttajia, lenkkeilijöitä, kelkkalijoita ja pari hiihtäjää sekä moottorikelkka, jota Pihka komensi haukkumalla. Lopulta Ansa saapui, ja heti vanavedessään Yoda omistajineen.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiut63GR3hzxAB3pAC8-_Qx9TwNa4i78iM6DHqE1iLYndHCrOy-PxNgAdwd0KA2_ywgwlBWH55qlNtl4_hFLUomlegw9arV3H6goSXCaZ9KPuyEbk7B1sn7mEBgk9i2cmtsrkuXXWmV8yo/s1600/SAM_3221.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1073" data-original-width="1600" height="428" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiut63GR3hzxAB3pAC8-_Qx9TwNa4i78iM6DHqE1iLYndHCrOy-PxNgAdwd0KA2_ywgwlBWH55qlNtl4_hFLUomlegw9arV3H6goSXCaZ9KPuyEbk7B1sn7mEBgk9i2cmtsrkuXXWmV8yo/s640/SAM_3221.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Hullut hurtat jäällä</td></tr>
</tbody></table>
Selvästi kohtaaminen oli suuri ilo kaikille. Pihkaa hieman arveluttaa isompien koirien raju vauhti ja päin ryntäily. Se hakeutui jalkoihimme turvaan ja kerran pääsi miehen syliinkin. Kyllä melkein kymmenen vuotiaalle koiralle pitää antaa etuoikeuksia.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJxP2I5s04G6HFv1icsPMdQYIlZRtd-E4xTvWgx6Q6JrlsjLT-YMjNuf4xv7mbk59VX5W8rbbV_D_F-2d-h29cK3MmEcCHAdbgQtfhs16njoB6DuIrMDoY1x5TBq-1y1Zt555oPJHgi94/s1600/SAM_3228.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJxP2I5s04G6HFv1icsPMdQYIlZRtd-E4xTvWgx6Q6JrlsjLT-YMjNuf4xv7mbk59VX5W8rbbV_D_F-2d-h29cK3MmEcCHAdbgQtfhs16njoB6DuIrMDoY1x5TBq-1y1Zt555oPJHgi94/s640/SAM_3228.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Pihka pakenee kuvaajan luokse turvaan isojen alta</td></tr>
</tbody></table>
Mahtavaa. Kiitos koirakavereille!</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-82322783098295797662018-02-16T19:55:00.001+02:002018-02-16T19:55:45.534+02:00Ei hyviä koeuutisia vieläkään<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Mitäs meille kuuluu näin metsästyskauden lopulla? Kausi on ollut kokonaisuutena pettymys. Koirien terveys on ollut koko kauden hyvä ja juoksutkaan eivät enää ole katkoneet harrastusta. Näistä tietysti ollaan hyvillä mielin. Harmillisesti se ei kuitenkaan ole näkynyt vahvoina suorituksina tai suurina onnistumisina, vaan lähes päinvastoin. Etenkin Katlan tilanteeseen olen tyytymätön.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4BtVlczSf-H_7OziMh87Ajm3t3i0DdvY2OihrLTCJQol84ozl4UzIOjoxkeiG7iiLeoGV0ufND0fgxkqINhzphgDuPotDaJS8c9eKqN0fnFAYW71N2NNAwEt0GbXAGeErRMTY-JOB8lM/s1600/SAM_3110a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1070" data-original-width="1600" height="428" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4BtVlczSf-H_7OziMh87Ajm3t3i0DdvY2OihrLTCJQol84ozl4UzIOjoxkeiG7iiLeoGV0ufND0fgxkqINhzphgDuPotDaJS8c9eKqN0fnFAYW71N2NNAwEt0GbXAGeErRMTY-JOB8lM/s640/SAM_3110a.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Pihkan lumipuku</td></tr>
</tbody></table>
Siihen nähden, että Katlaa on käytetty metsällä tasaisesti koko kauden, se ei ole kyennyt tasoon, jossa edellinen kausi päätettiin. Täysin ilman onnistumisia kausi ei ole kulunut, mutta mitään erityisen huikeaa päivää menneeltä ajalta en pysty palauttamaan mieleen. Viime viikonloppuna kävimme Nousiaisissa DRAJ-kokeessa. Sinne ei valitettavasti koiraa olisi kannattanut viedä. Se ei kyennyt kokeessa antamaan itsestään edes sitä tyydyttävää perustasoa, omia parhaita puoliaan, kuten räiskyvän innokasta ja laajaa kylmähakua tai lenkittävää ja vauhdikasta hukan selvittelyä. Koepöytäkirjassa luki: "Haku läheltä.", jonka jälkeen menetin kiinnostuksen lukea pidemmälle. Katla ei ole lähihakuinen ja jos koira ei ole irronnut kokeessa kunnolla hakuun, niin homma on jo lähtökohtaisesti mennyt perseelleen <i>(Pardon my French)</i>.<br />
<br />
Pahinta ja huolestuttavinta oli kuitenkin kokeen loppu. Koira palasin takajalkaa ontuen tuomariryhmän luokse ja meni maahan kerälle. Miehellä ei tässä kohtaa ollut muita vaihtoehtoja kuin pyytää kokeen keskeyttämistä. Tarkkailtiin koiraa ontumisen syyn selvittämiseksi seuraavat päivät. Koepäivän illalla koira oli hyvin väsynyt (mikä ei noin lyhyen päivän jälkeen kovassa kunnossa olevalta koiralta ole yhtään normaalia), mutta se ei ontunut. Seuraavana päivänä vaikutti olevan täysin oma itsensä, eikä ontunut edelleenkään. En sitten varannut aikaa eläinlääkärille, koska mitään selkeää vikaa koirassa ei vaikuta olevan. Huolestunut olen silti.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUDgnyVD3LizYUoJp_WER6_GOmfsGJM8ufMvn7wmajfzEY4CT3t_ugr4R_Ub28A7b5yyDV_Gdl2QnoOZcdMk0FuO6p54vg6J5ZTErjce5-CcsIOOaiPAPrh6e4ofCnTVLkAIZBpCqp2b8/s1600/SAM_3095.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1069" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUDgnyVD3LizYUoJp_WER6_GOmfsGJM8ufMvn7wmajfzEY4CT3t_ugr4R_Ub28A7b5yyDV_Gdl2QnoOZcdMk0FuO6p54vg6J5ZTErjce5-CcsIOOaiPAPrh6e4ofCnTVLkAIZBpCqp2b8/s640/SAM_3095.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Katla</td></tr>
</tbody></table>
Koeviikonloppua edeltävä viikonloppu oli innostava ja siksi ehkä odotin Nousiaisten kokeessa myös Katlalta, jos en nyt super-isoa menestystä, niin ainakin hyvää perustasoa. Oltiin saatu tuore lumikerros, joka piilotti kivasti vanhemmat jäljet ja veimme Katlan Palometsään. Vaikkei pakkasta ollut kuin muutamia asteita, hyytävä viima tuntui kirvelevänä poskissa. Katlan haun aikana alkoi sataa hienojakoista lunta, jota tuuli pyöritti pieninä trombeina ympärilläni, kun seisoin passissa. Katla haki omatoimisesti maastosta jäniksen hajut (etäisyys jälkien löydyttyä koiraan yli 200 metriä). Ylösotto oli nopea, mutta voimakas tuuli ja pakkanen yhdessä laittoivat koiran lähes heti hukkaamaan eläimen jäljet. Mies oli nähnyt ajoeläimen heti ajon lähdettyä. Katlan haukku oli katkeilevaa ja äänenanto erittäin tiukkaa, mikä saattoi johtua huonohajuisesta kelistä. Hyvin koira pysyi kuitenkin reilun tunnin jäniksen perässä, vaikka hukalta hukalle siirtymistä ajo pääsääntöisesti oli. Itse sain havainnon ajoeläimestä yhteensä kolme kertaa. Viimeisellä kerralla jänis istui noin kahden metrin päässä minusta!<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUNXFdbmzoYH5UvdxnKjHkyIb6atudTxow_jVK_L_9KoTlAVKekFvsYNt8ACMTGGzn4Az0h43-vrrXIv-M8tgBNIrPkJoTde5ya5ywyCu9LOChyphenhyphenB8gIJ6T8l-wrOsOOVW84ZI2G4xCi98/s1600/Screenshot_20180203-103129.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUNXFdbmzoYH5UvdxnKjHkyIb6atudTxow_jVK_L_9KoTlAVKekFvsYNt8ACMTGGzn4Az0h43-vrrXIv-M8tgBNIrPkJoTde5ya5ywyCu9LOChyphenhyphenB8gIJ6T8l-wrOsOOVW84ZI2G4xCi98/s400/Screenshot_20180203-103129.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMlGdnFJFQ2cy9b0uY65V7UBGukZXzCRj7iUSamlI3hP61q1PVWU9CI7xIDEHB5-lUy_UcOyzvmuAXCGEC1jgWCdALFKrvsTydLWMrxopns4oPqZgwlUMiB4uPTeXgyvWGlFNAcVD1ZCM/s1600/Screenshot_20180203-143453.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMlGdnFJFQ2cy9b0uY65V7UBGukZXzCRj7iUSamlI3hP61q1PVWU9CI7xIDEHB5-lUy_UcOyzvmuAXCGEC1jgWCdALFKrvsTydLWMrxopns4oPqZgwlUMiB4uPTeXgyvWGlFNAcVD1ZCM/s400/Screenshot_20180203-143453.png" width="225" /></a></div>
Koska uusi lumi takertui koiran tassuihin ja muodosti isot jääkokkareet, päätettiin olla ottamatta Katlan tassujen suhteen riskiä (tuleva koepäivä). Siksi Pihka sai harvinaisen mahdollisuuden päästä irti metsään. Koska keli oli melko jäljetön, päätimme heti, ettei edes yritetä odottaa koiran hakua. Lähdettiin koko porukka kiertämään aluetta (Musta-alho, monttu), jossa jänis on yleensä majaillut. Minä ja Pihka emme löytäneet kuin tuoreita peuranjälkiä, joita kielsin koiraa seuraamasta. Miehellä oli parempi tuuri ja jäniksen jälkien kierron ja tiukan strategiapalaverin jälkeen, minä ja Pihka lähdimme yhteistyössä jäljittämään eläintä. Yhteistyö kannatti ja saatiin ajo liikkeelle. Pihkallakin tuntui ajon alussa olevan pölyä kurkussa, mutta selvästi ajon kunnolla käynnistyttyä Pihkan ääni kirkastui ja tiheni.<br />
<br />
Pihka ajoi yhteensä reilu puolitoista tuntia. Lumimäärä hidasti Pihkan etenemistä maastossa ja siksi ajo eteni tosi hitaasti, eikä ajoeläin kokenut tarpelliseksi poistua metsän suojista. Emme saaneet siis näköhavaintoja, vaikka tuoreista jäljistä ajoeläin oli helppo vahvistaa jänikseksi. Lopulta mies jäätyi passissa ja poistui lämmittelemään autolle. Itse yritin koiraa kiinni, mutta Pihka vältteli minua taidokkaasti. Kiroilu ja rämpiminen koiran perässä ei auttanut kiinniottoon (pistivät kyllä veren kiertämään), joten pyrin koiran ja ajoeläimen väliin. Löysin maastosta tuoreet jäniksen jäljet, mutten koiran jälkiä. Siihen jäin odottamaan haukun lähestymistä.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJZI539z5aYbQ0_zqphAKZFY9tD9lW45PkM6BRSjL96OiV5m8oP0lcwW50DRLaOBcEME8-qzANXlyUSVn1RAWsf1wz-gLMTTAOK_aEcoYK9RQyQ2Eh-m_9U_ca1QCPohPkvRoya0RQTFQ/s1600/SAM_3108.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1068" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJZI539z5aYbQ0_zqphAKZFY9tD9lW45PkM6BRSjL96OiV5m8oP0lcwW50DRLaOBcEME8-qzANXlyUSVn1RAWsf1wz-gLMTTAOK_aEcoYK9RQyQ2Eh-m_9U_ca1QCPohPkvRoya0RQTFQ/s640/SAM_3108.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Pihka ja lumikokkareiden poistoyritys</td></tr>
</tbody></table>
Odotus palkittiin, kun enemmän lunta kuin koiraa oleva ilmestys tuli hitaasti haukkuen kohti sijaintiani. Ei se mielellään olisi hommaa lopettanut, mutta pannan kiinnitettyäni, koira päätti että ehkä sittenkin on fiksua palata autolle. Pahimpia paakkuja koetin räjäyttää sormilla painamalla, mutta suurin osa oli niin tiukassa, ettei tällä tekniikalla tilanne parantunut olennaisesti. Mentiin anopilaan jatkamaan sisälle sulatusoperaatiota.<br />
<br />
Kautta on enää jäljellä pari viikkoa ja ehditään luultavasti pari kertaa laskemaan koirat irti. Pakkaslumi valitettavasti tällä viikolla suli nuoskaksi, ja nyt tietysti jäätyi uudelleen. Tämä voi aiheuttaa sen, ettei tulevana viikonloppuna koiria uskalla laskea irti. Ehkä Pihkan, koska kulkee tassujaan säästäen, muttei Katlaa, joka juoksee varmasti tassunsa lumen jääkuoressa rikki.</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-82466969113683946262018-01-22T18:31:00.000+02:002018-01-22T18:31:08.023+02:00Jääpaakkuja ja valkoisia jäniksiä<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Mennyt viikonloppu toi rannikolle kireät pakkaset. Lauantaina metsään ei päästy, mutta sunnuntaiaamulla oltiin päätetty metsään mennä. Aamulla mittari näytti 16 miinusastetta, joten odoteltiin kelin lauhtumista ja mentiin maastoon vasta lähempänä puoltapäivää. Kylmää siellä silti oli seisoskella.<br />
<br />
Katla irtosi hakuun innokkaasti Koskenmetsään. Kävelimme lämpimiksemme alueelle, jossa reilu viikko sitten kuuntelimme Katlan herättelyä. Tällä kertaa Katla kuitenkin päätti lähteä täysin eri suuntaan, ja kun hetken tarvottuamme tajusin vilkaista puhelinta, huomasin, että koira oli edennyt selän takana noin 400 metriin. Palasimme siis omia jälkiämme takaisin tielle, jonne päästyämme kuulimme ensimmäiset herättelyt etäämmältä.<br />
<br />
Koiran kulkema reitti ei karttasovelluksessa vaikuttanut ollenkaan jänikselle tyypilliseltä ja koska nähtiin tuoreet ketun ja kauriin jäljet epäiltiin, että koira jäljitti jompaakumpaa. Pienet syönnössuherot lokista pystyi erottamaan, mutta ei ollenkaan niin jänismäisiä kuin tavallisesti.<br />
<br />
Maltillisen herättelyn jälkeen ajo lähti rauhallisesti liikkeelle. Eläin kaarsi heti meitä kohti, joten tuijotettiin herkeämättä mahdollisia tienylityspaikkoja. Kauan ei tarvinnut ajoeläintä odottaa ja nähtiin valkea jänis, joka ylitti tien isolla loikalla tekemättä tielle paluuperiä. Oikean riistan perässä koira siis sittenkin oli.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5m8rfQjfaHwX93scgJsj2ZapGvF9qH1mk17SQ1WxvUEyESrxtsIWeUXf18Upp43IPf3bY24IcVT2E0XVo3fQbQ3we5pJKrbTOCaf7wHISanUfbjC2l-kpRa4cBhOWf7CNQB0-Vatbqrs/s1600/Screenshot_20180121-110205.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5m8rfQjfaHwX93scgJsj2ZapGvF9qH1mk17SQ1WxvUEyESrxtsIWeUXf18Upp43IPf3bY24IcVT2E0XVo3fQbQ3we5pJKrbTOCaf7wHISanUfbjC2l-kpRa4cBhOWf7CNQB0-Vatbqrs/s400/Screenshot_20180121-110205.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5No7lsFRsasTHaE30Sx5LH8CS3Z7FfujIvY7JezgoZ3hirntj-0Ev00YBNFANECUFeBFXw00npo-1MtISTX7xTGwUiYRQwcbF6HK28roRzLSLZ5l7U473mTN8IQtJyxK9RMoJxKeqRyA/s1600/Screenshot_20180121-112625.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5No7lsFRsasTHaE30Sx5LH8CS3Z7FfujIvY7JezgoZ3hirntj-0Ev00YBNFANECUFeBFXw00npo-1MtISTX7xTGwUiYRQwcbF6HK28roRzLSLZ5l7U473mTN8IQtJyxK9RMoJxKeqRyA/s400/Screenshot_20180121-112625.png" width="225" /></a></div>
Koiran ylitettyä tien hajaannuttiin passeihin. Mies jäi ylityspaikkaan ja itse kävelin metsäuran mutkaan asti, josta on mukava näkymä alas molempiin suuntiin. Se oli hyvä valinta; pian havahduin jäisestä horroksesta, kun näin jäniksen hyppelevän tietä pitkiin suoraan minua päin. Eläin lähes törmäsi minuun, ennen kuin valtavalla loikalla siirtyi takaisin metsään. Ellen olisi seissyt kyseisessä paikassa passissa jänis olisi todennäköisesti tehnyt paikalle paluuperät ja jatkanut vielä tietä pitkin. Nyt Katla pääsi helpolla. Suoraan kohti, emännän kohdalta metsään, josta matka jatkui ja ajolaulu soi.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWtsQvbw0A4PQFNBuZw3Yg4OiWgiZ7VCH700DuJfUUc_lW6RQfyxH8TnspsZtJYEQ_hyphenhyphenbl2sIPrjYxXG_Ek1X-rjumx_9293ZlCjcPgkUIMLY8bO_LGmaOb_jlewgDsM88Ou8C3fvmUa4/s1600/Screenshot_20180121-113037.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWtsQvbw0A4PQFNBuZw3Yg4OiWgiZ7VCH700DuJfUUc_lW6RQfyxH8TnspsZtJYEQ_hyphenhyphenbl2sIPrjYxXG_Ek1X-rjumx_9293ZlCjcPgkUIMLY8bO_LGmaOb_jlewgDsM88Ou8C3fvmUa4/s400/Screenshot_20180121-113037.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXysp0dByS_5UGl97iOPTJR7EaPl8nDzEfzuoklNu1ilteKD-RTAN4v5XFg5eXHutuXE5OC_GG5-R9QrT1ZgP3Aik-YN_CASWhbSYoT42agv1UQ2ORelmIP0iRvu_RSK3j-YJYMoSmAzE/s1600/Screenshot_20180121-113921.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXysp0dByS_5UGl97iOPTJR7EaPl8nDzEfzuoklNu1ilteKD-RTAN4v5XFg5eXHutuXE5OC_GG5-R9QrT1ZgP3Aik-YN_CASWhbSYoT42agv1UQ2ORelmIP0iRvu_RSK3j-YJYMoSmAzE/s400/Screenshot_20180121-113921.png" width="225" /></a></div>
Tiedettiin jo ennen koiran irtilaskua, ettei ajoeristä kovinkaan pitkäkestoisia tulisi. Pakkaslumi takertuu tassukarvoihin sulessaan ja uudelleen jäätyessään. Silloin anturoiden väliin muodostuvat jäiset paakut hyydyttävät todella nopeasti koiran etenemisen. Näin tälläkin kertaa kävi. reilun puolen tunnin ajoan jälkeen koiran meno alkoi takuta ja se tuli ottamaan vauhtia luotani. Lyhyen uuden selvittely-yrityksen jälkeen haukkui ajomaisesti vielä pätkän, mutta kun jänis oli saanut keulaa jo ensimmäisestä hukasta, ei koira jäisien tassujen kanssa ollut enää halukas jatkamaan selvittelyä ja tuli pois. Ihan viisas valinta. Irrottelin tassuista pahimmat paakut, ja laitoin koiran autoon sulattelemaan loppuja.<br />
<br />
Miehen kanssa siirryttiin lämmittelemään ja evästelemään nuotiolle Santtion laavulle. Koska ajoerä jäi melko lyhyeksi ja koiran tassut kestivät hyvin (paakkujen sulattua ei näkyviä vaurioita), päätimme ottaa toisen erän Kanersuossa.<br />
<br />
Siellä Katla ampaisi heti "väärälle" puolelle tietä vanhojen jälkien houkuttelemana. Päätimme lähteä siirtymään pikkuhiljaa tietä pitkin ja tarkistaa näkyisikö tuoreempia merkkejä jäniksistä. Hetken kuluttua koira seurasi meitä ja ohitti meidät tiellä. Osoittaa kuinka herkästi Katla jättää työmaan, ja ohjautuu meidän kulkemisten mukaan. Se on tottunut, että ihmiset odottavat hakulenkin ajan paikoillaan ja herkästi näissä tulee luottamuspulaa, jos kokee, että se jätetään yksin.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHBym3cGtBTDECQClBW82f95g0dXqcWlzbiaBZU-cLzKunxb9LotyNl9nYGuIxS-aZMHDgzQA_Uket3IzTn8losuRYV7N-4WhenEpkjwZP1zIRRM-zXkgeGt1lpyq6KJ8DQEaaX9NywfY/s1600/Screenshot_20180121-135115.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHBym3cGtBTDECQClBW82f95g0dXqcWlzbiaBZU-cLzKunxb9LotyNl9nYGuIxS-aZMHDgzQA_Uket3IzTn8losuRYV7N-4WhenEpkjwZP1zIRRM-zXkgeGt1lpyq6KJ8DQEaaX9NywfY/s400/Screenshot_20180121-135115.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaVszpMpatKcoLptnkNf4kjmOsnXD766yoQ5UTlwO7jqPBTDMDjT8YYF2G9ZZnCh1xqU8qbA4MuoNxlVeLQxinVDLnBoJ8-GtLPIxU1pPOmHNRx-pfmapalJPsnCoRSGt7DmQdtVAoZyg/s1600/Screenshot_20180121-135907.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaVszpMpatKcoLptnkNf4kjmOsnXD766yoQ5UTlwO7jqPBTDMDjT8YYF2G9ZZnCh1xqU8qbA4MuoNxlVeLQxinVDLnBoJ8-GtLPIxU1pPOmHNRx-pfmapalJPsnCoRSGt7DmQdtVAoZyg/s400/Screenshot_20180121-135907.png" width="225" /></a></div>
Tiellä oli runsaasti jälkiä, mutta mikään ei vaikuttanut erityisen tuoreelta. Koira singahteli innoissaan tietä ja teinvarsia nuohoten, muttei erkaantunut reippaammin metsänpuolelle. Pohdittiin jo metsään menoa, mutta yhtäkkiä koira irtosi itsenäisesti ja lyhyen selvityksen jälkeen ajo lähti ilman ennakoivaa herättelyä railakkaana.<br />
<br />
Mies päätti mennä jäniksen makuulle passiin ja minä etenin takaisin autolle ja siitä sivupiston suojaan. Jänis kaarsi yli pistosta, mutta myöhästyin ylityksestä sen verran, etten nähnyt ajoeläintä enkä koiraakaan. Mies taas näki jäniksen ja koiran, mutta vain peitteisessä maastossa.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHyn6yOxkZo_5vuD8COaJ72FsdP9ClwV-EiQDQanClZXdOlXr0_B04jNl3DCvemyF5OWsnRKiG9XRI3_SprVq3kbuhdp7JLM-CyQeZqMf5VE_Ms4ZsCcoHWOwogjMSk-qFcSUgkf5hgPQ/s1600/Screenshot_20180121-140419.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHyn6yOxkZo_5vuD8COaJ72FsdP9ClwV-EiQDQanClZXdOlXr0_B04jNl3DCvemyF5OWsnRKiG9XRI3_SprVq3kbuhdp7JLM-CyQeZqMf5VE_Ms4ZsCcoHWOwogjMSk-qFcSUgkf5hgPQ/s400/Screenshot_20180121-140419.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisaCt_kA81rgjkoWTqRmmwlxMplXakK1OgcYlr-ZdtB80ii8BJy0ZjuLdrSy2BTi4it3ap1fL2Iwq5-w_17RXloeuGuD3X3l6HQuDOLsWkCkGB2bHv3ZDNcftMUaVstd47XGRC1eGzLm0/s1600/Screenshot_20180121-143441.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisaCt_kA81rgjkoWTqRmmwlxMplXakK1OgcYlr-ZdtB80ii8BJy0ZjuLdrSy2BTi4it3ap1fL2Iwq5-w_17RXloeuGuD3X3l6HQuDOLsWkCkGB2bHv3ZDNcftMUaVstd47XGRC1eGzLm0/s400/Screenshot_20180121-143441.png" width="225" /></a></div>
Tämä jänis pysyi nätisti metsässä eikä tullut tielle. Jänis lähti lähes samasta paikkaa kuin uudenvuodenpäivänä, että luultavasti oli sama eläin. Tämäkin erä päättyi lyhyeen (alle tunti). Katlan tassut keräsivät jääpaakkuja ja kun koira tuli hukalla miehen passiin, hän käskytti koiran seuraamaan häntä autolle.<br />
<br />
Onnistunut jahtipäivä siis takana, vaikka jänikset saivat pitää henkensä. Ajot jäivät kylmän kelin vuoksi lyhyksi, ja ensimmäisten vaikeampien hukkien jälkeen koira jäi selvästi jälkeen ajoeläimestä ja tassujen tila huomioiden olisi ollut turha jatkaa. Kertakaikkisen kauniista talvisäästä saatiin silti sunnuntaina nauttia.</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-66347714595834094662018-01-01T18:43:00.001+02:002018-01-02T11:46:20.535+02:00Kahdestaan metsällä<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Uusi vuosi otettiin vastaan kotona. Katla arkailee hieman ilotulitteiden ääniä. Se ei varsinaisesti pelkää, mutta levoton kuljeskelu, pälyily ja jatkuva säpsähtely kuormittavat koiraa. Pihka ei reagoi raketteihin mitenkään, mutta meidän nuorempaa ei edes rauhoita se, että vanhempi koira alleviivaa käytöksellään (= nukkuu), että kaikki on normaalisti.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJfIXnmefY15FBMGERqQWI2pKUHNByTF7ATDpFwlJM_cGKuH6brua8e4yLrGxXH-xEJd7DQCZEhZ8LTg7_vIhNuq3Od5TAVY4FSrbb6bNqavRF3NNBADu9zIsMJCC0vtYkjv9AUF8rvkk/s1600/IMG_20180101_125212.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJfIXnmefY15FBMGERqQWI2pKUHNByTF7ATDpFwlJM_cGKuH6brua8e4yLrGxXH-xEJd7DQCZEhZ8LTg7_vIhNuq3Od5TAVY4FSrbb6bNqavRF3NNBADu9zIsMJCC0vtYkjv9AUF8rvkk/s400/IMG_20180101_125212.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Katlan tassunjäljet</td></tr>
</tbody></table>
Lauantaina oltiin koko perheen voimin metsällä. Pihka oli mukana kytkettynä, koska tuntui ikävältä jättää sitä kotiin. Ensin käytiin Rihtniemessä, jossa Katla haki nätin apilanlehtikuvion löytämättä yhtään jäniksen jälkeä. Ainut riistakohtaaminen tapahtui peurojen kanssa heti ensimmäisellä hakulenkillä. Punainen pätkä ensimmäisessä karttakuvassa näyttää, mistä koira löysi peurat makuulta. Samalla kun kuultiin ajohaukku, nähtiin kaksi peuraa säntäämässä eri ilmansuuntiin. Mies karjaisi: "Ei" ja minä kutsuin haukun tauottua luokse. Puskat paukkuen Katla tuli! Ei edes kytketty koiraa vaan käveltiin maastossa eteenpäin. Pihka olisi kyllä mielellään näiden sorkkien jäljille lähtenyt, mutta irtioleva Katla jatkoi jäniksen etsintää. Tätä hienompaa hetkeä harvoin metsällä ollessa kokee.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmlFOlW9vRHHwsnfmR6ZcM7zCpZ8XTbxLpZxexGtp6pcaD64sixtytfnag75pgLdtg-H_YfT9V0kVU5YPALXY0P3fJcOJLVmoKkQqCnnqplDo8npn-UEEdHDjjJXtfi2O7ZZQQyJlpoBE/s1600/Screenshot_20171230-103752.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgmlFOlW9vRHHwsnfmR6ZcM7zCpZ8XTbxLpZxexGtp6pcaD64sixtytfnag75pgLdtg-H_YfT9V0kVU5YPALXY0P3fJcOJLVmoKkQqCnnqplDo8npn-UEEdHDjjJXtfi2O7ZZQQyJlpoBE/s400/Screenshot_20171230-103752.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnfghjwFmCvjxjTj296Dmbym0hLGS_UnmCbRROc11XVPN_CN7L4GhrN6uw7_PKe6md2kbK9wTiK24pdchJXJLDHdeC-Fsr45O_3M73G62M324xr1j9709JDfSH6W6Mey7RxQraYTxtIwY/s1600/Screenshot_20171230-134301.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnfghjwFmCvjxjTj296Dmbym0hLGS_UnmCbRROc11XVPN_CN7L4GhrN6uw7_PKe6md2kbK9wTiK24pdchJXJLDHdeC-Fsr45O_3M73G62M324xr1j9709JDfSH6W6Mey7RxQraYTxtIwY/s400/Screenshot_20171230-134301.png" width="225" /></a></div>
Makkaranuotion jälkeen käytiin Luodonmaassa. Siellä ollaan harvemmin käyty, koska alue on melko pieni. Tämä oli nyt toinen kerta lyhyen ajan sisällä, koska viimeksi löydettiin siltä merkkejä jäniksestä, vaikkei Katla silloin ajoa liikkeelle saanut. Tälläkin kertaa koira löysi jäljet, joita eteni melko nyhertävään tyyliin. Lopulta odotus palkittiin ja Katla pitkän ajottoman kauden jälkeen sai jäniksen ylös. Itse ajo valitettavasti päättyi tiehukkaan vain noin kymmenen minuutin riemun jälkeen. Hetken räpistelevää selvitystä seurattuamme, kyllästyimme odottamaan ja kytkimme koiran hukalta.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiub3P7gD4lKkJxCciVX52iZa4p55fkEtax1N6ftao_F76DArfdOe5uTMvPkHcRNSNsXcnS315lQZFgDWIM1vKNETRYowBxt_9cgEBRoDfX6psSJDQ_A-QtnnDYmEPD7qCYiCeoIFFveYE/s1600/IMG_20180101_125237.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiub3P7gD4lKkJxCciVX52iZa4p55fkEtax1N6ftao_F76DArfdOe5uTMvPkHcRNSNsXcnS315lQZFgDWIM1vKNETRYowBxt_9cgEBRoDfX6psSJDQ_A-QtnnDYmEPD7qCYiCeoIFFveYE/s400/IMG_20180101_125237.jpg" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Pieni lumikerros maassa</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Pihka pääsi lauantaina vielä iltavuoroon, kun mies meni kyttäämään peuraa. Kyttääminen oli kylläkin keskeytynyt, kun koiraa pyydettiin oikean jäljitystilanteen selvittelyyn. Valitettavasti haavakkoa ei löydetty, vaikka jälkityötä jatkettiin peuraporukan voimin vielä seuraavanakin päivänä.<br />
<br />
Tänään, vuoden ensimmäisenä päivänä, minä ja Katla menimme kahdestaan etsimään jäniksiä Santtion Kanersuon ja Äijävuoren alueelle. Viime yönä oli satanut pehmeää lunta noin sentin verran ja lämpötila oli nollassa. Mies oli metsätöissä omalla palstallaan, kun me tytöt etsittiin jäniksiä. Ensimmäinen erä Kanersuossa tuotti tulosta. Katla löysi jäljet noin 200 metrin päästä. Kävelin syönnösaluetta kohti, kun kuulin koiran ensimmäiset herättelyt. Katla eteni jälkeä tästä toiset 200 metriä, josta ylösotto tapahtui ilman ennakoivaa haukahtelua. Ensimmäiset haukut kuullessani tiesin välittömästi, että liikkeellä on. Pienen kaarroksen tehtyään jänis juoksi noin 60 metrin päästä minusta ohitse pusikossa. En nähnyt ajoeläintä, mutta koira kulki ajossa ohitseni (en nähnyt sitäkään peitteisessä maastossa, mutta kuulin varsin hyvin).<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTiHdS_7Uoon1RUDr4apZ7NbXmwJZJHCb5gvZS_OrI3C753NNEqve-nBD9Z-BQRcUPD5GutUS-nO-H6tthkq5Jr0k0BTLelkfcUJyuKe666FoNMYuVcVaEQOQPnAt5kb301LzVi_xbYgY/s1600/Screenshot_20180101-132027.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTiHdS_7Uoon1RUDr4apZ7NbXmwJZJHCb5gvZS_OrI3C753NNEqve-nBD9Z-BQRcUPD5GutUS-nO-H6tthkq5Jr0k0BTLelkfcUJyuKe666FoNMYuVcVaEQOQPnAt5kb301LzVi_xbYgY/s400/Screenshot_20180101-132027.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoHXoo8pceCmlDFw30V4KOvDo6wywjxI_6vzOacZocoxibzbqIouIbFptCHm90UReHwCmj2I4dL74FZW0uRVqJwKmNlOg7iTMfY0FG23B6J9t0QvxKExosWFBBWihtWbBjUbdCHWCGEPw/s1600/Screenshot_20180101-132749.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoHXoo8pceCmlDFw30V4KOvDo6wywjxI_6vzOacZocoxibzbqIouIbFptCHm90UReHwCmj2I4dL74FZW0uRVqJwKmNlOg7iTMfY0FG23B6J9t0QvxKExosWFBBWihtWbBjUbdCHWCGEPw/s400/Screenshot_20180101-132749.png" width="225" /></a></div>
Siirryin jäniksen makauksen tuntumaan, jossa havaitsin maassa runsaasti tuoreita sorkan jälkiä. Hieman kylmäsi, etenkin kun en nähnyt missään merkkiäkään jäniksestä. Hetken arvottuani sijantiani, kuulin jonkun lähestyvän minua. Ensin ajattelin, että hyvä, jos peura palasi näinkin lähelle; saan koiran kiinni itseteosta. Sitten näin valkoisen liikahtavan etäämmällä. Ja uudelleen. Jänis loikki puiden ja puskien katveessa kiertäen minut oikealta vasemmalle. Katlan haukku lähestyi hetki tämän jälkeen. Koira oli noin kaksi minuuttia jäljessä jäniksestä ohittaessaan minut.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6yaz8XJs37_hMvKm5knuO4AYIntaN22pASefKanitthNm-KYq2TxwXNX2UJiiFzJH-py_3CjQz0yUgJ7u_FDLrPXt8MPeQzU9NtJislU5XZAJqsY2870SndRwsGrJobeeAzrSibCXcBc/s1600/Screenshot_20180101-134935.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6yaz8XJs37_hMvKm5knuO4AYIntaN22pASefKanitthNm-KYq2TxwXNX2UJiiFzJH-py_3CjQz0yUgJ7u_FDLrPXt8MPeQzU9NtJislU5XZAJqsY2870SndRwsGrJobeeAzrSibCXcBc/s400/Screenshot_20180101-134935.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgP5xzYXZ5m5C1LrajlYtjego5vhKACiFLqOJSrUaC89E0yYukx0DCxEMN81RMIJbSfs72vbtqPvaDaq7PW2BBlxE8i8g-N7ZUQGoL4bUZ5gOAac4YcWffF1P8yruqc-3oOK93f09-UcCM/s1600/Screenshot_20180101-142225.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgP5xzYXZ5m5C1LrajlYtjego5vhKACiFLqOJSrUaC89E0yYukx0DCxEMN81RMIJbSfs72vbtqPvaDaq7PW2BBlxE8i8g-N7ZUQGoL4bUZ5gOAac4YcWffF1P8yruqc-3oOK93f09-UcCM/s400/Screenshot_20180101-142225.png" width="225" /></a></div>
Ajo kesti kokonaisuudessaan noin tunnin. Katlalla oli useampi hukka, mutta pystyi ne ratkaisemaan tuoreen lumen auttaessa sitä. Lopulta tuli pidemmältä hukalta luokseni (jäniksen makuulle), josta kytkin koiran.<br />
<br />
Kävelimme Kanersuosta Auvon nuotiopaikan kautta Äijävuoreen, jossa laskin Katlan vielä irti. Jotain hajua vaikutti olevan alueella, mutta koira jätti niiden selvittelyn ja seurasi minua Äijävuoren nuotiopaikalle, eikä irronnut enää hakuun. Tämä oli luultavasti hyvä juttu, koska sumuinen päivä pimeni jo varhain, ja neljän aikaan oli jo todella pimeää. Mies tuli nuotiolle sytyttämään tulet ja evästeltiin siinä ennen kotiin lähtöä.</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-61024246173339888172017-12-28T10:48:00.000+02:002017-12-28T10:48:37.372+02:00Kyösti ja monen koiran toive uudeksi vuodeksi<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://www.facebook.com/kyostivonpersio/" target="_blank"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="960" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZjA8G8Xdny3OvFtFy-MvHDq_QPnlZ1v2kRoPh91VJXUk_ydIV3UoGCXwSDYYfPV6yYBGh_a6fZ74a8T8KCo9b16blnKWRjfXtp-onvSRqpQKaND6N1pYeNAeqKw8TGnknUj8qIS2RXsc/s640/uusivuosi_kyosti17.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<b><a href="https://www.facebook.com/kyostivonpersio/" target="_blank">Kyösti, tuo koiramaailman julkkis</a> </b>esitti tänään pyynnön:<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>"Älä oo idiootti. Tee niinko nätisi pyyetään.. Anna mei olla rauhassa ja laske meijät hätimään, ilman pelkoa, ennen iltakuutta ja kahen jälkeen."</i></blockquote>
Uskon, että todella moni koirista ja muista eläimistä jakaa Kyöstin toiveen.<br />
<br />
Tässä Kyöstin kootut vinkit uuden vuoden varalle (suora lainaus 28.12.2017 <a href="https://www.facebook.com/kyostivonpersio/" target="_blank">Facebook-julkaisusta</a>):<br />
<br />
<ul style="text-align: left;">
<li><i>Ihan ensin tallenna Etsijäkoiraliiton numero puhelimeen. Sieltä saa parhaita vinkkejä ja apua JOS koira karkaa: <b>040 724 8614</b></i></li>
<li><i>Tutustu Etsijäkoiraliiton ohjeisiin jo etukäteen! <a href="http://www.etsijakoiraliitto.fi/"><b>http://www.etsijakoiraliitto.fi/</b></a></i></li>
<li><i>Ulkoiluta koira hyvissä ajoin ennen klo 18. Mieluiten jo ennen viittä. Tulee pitkä aika, mutta mielummin pieni vahinko sisälle kuin iso hätä kun koira säikähtää ja karkaa.</i></li>
<li><i>Ulkoillessa turvavarusteet kuntoon! Paras on laittaa valjaat JA panta, ja molemmissa oma hihna kiinni. Tuplateho niinkuin. Valot ja heijastimet myös kuntoon (ne pitäisi kyllä olla kunnossa muutenkin).</i></li>
<li><i>Päivitä ne yhteystiedot pantaan ja valjaisiin.</i></li>
<li><i>Koiran karvaa voi kerätä minigrip pussiin, viettäkää siis tänään hetki aikaa koiran ja harjan kanssa ja tehkää tämä. Näin on etsijäkoiran helpompi ottaa kunnon hajut kadonneesta koirasta (tai siis sieltä pussista) JOS niin käy että koira pääsee karkuun.</i></li>
<li><i>Kotiin jotain ääntä (telkkari, radio. Mitä nyt löytyykään). Verhot kiinni. Ja pysykää itse rauhallisena, normaalina. Panikoivalle koiralle ei kannata lässyttää eikä lääppiä, jättäkää mieluiten huomiotta. Jos mahdollista niin älä jätä koiraa kuitenkaan yksin kotiin.</i></li>
<li><i>Jos on jo tiedossa että koira reagoi raketteihin, käykää hakemassa rauhoittavat lääkkeet jos ette ole vielä käynyt.</i></li>
</ul>
</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-77222421763834105622017-12-21T12:56:00.002+02:002017-12-21T12:56:39.494+02:00Hyvää joulua!<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_OwzrkYzC6BGcAUYMkdIF1_XDKndHQ19b10l1Dl6pzAlqfftjD3BOVSO4PlS8NdTi7GxB1GRU_K6JgTTdiYi2njcAS2RMsTEhFcjPCc3-Fvl8Z8pqj4bQE1gvtUBbAoBvyyBUuHqjQz0/s1600/SAM_2975a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1065" data-original-width="1600" height="424" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_OwzrkYzC6BGcAUYMkdIF1_XDKndHQ19b10l1Dl6pzAlqfftjD3BOVSO4PlS8NdTi7GxB1GRU_K6JgTTdiYi2njcAS2RMsTEhFcjPCc3-Fvl8Z8pqj4bQE1gvtUBbAoBvyyBUuHqjQz0/s640/SAM_2975a.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
Meillä koirilla on tärkeää asiaa teille. Jouluna aiotaan:<br />
<br />
<ul style="text-align: left;">
<li>syödä hyvin</li>
<li>nukkua paljon</li>
</ul>
<br />
Eli ollaan niinkuin normaalistikin. Parasta on, että ihmisetkin voivat tehdä samoin.<br />
<br />
<b>Hyvää joulua toivottaa Jänisjemman väki!</b><br />
<br /></div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-53845822241380370322017-12-18T09:34:00.000+02:002017-12-18T09:34:09.550+02:00Korppulumi<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Ensin sitä ei ole olenkaan ja sitten sitä tulee kilotolkulla. Puhun siis lumesta, joka herättää keskustelua riippumatta siitä, onko sitä ja jos on, niin kuinka paljon ja missä olomuodossa.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAWE85dqdc3g1tQGaqVST7poTLDYw1MGJOXp3L871rhhLbH7IJPSfolLFc2N6hrueJf5L7Rm9LzPITU8fVDMAjRVkW-IO79jB_CgQcJ8gDOEk34dLPtb-zX5-aags0bCQ6iBIqHNgjo-4/s1600/Screenshot_20171217-105648.png" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAWE85dqdc3g1tQGaqVST7poTLDYw1MGJOXp3L871rhhLbH7IJPSfolLFc2N6hrueJf5L7Rm9LzPITU8fVDMAjRVkW-IO79jB_CgQcJ8gDOEk34dLPtb-zX5-aags0bCQ6iBIqHNgjo-4/s400/Screenshot_20171217-105648.png" width="225" /></a>Tämä syksy on hyvin tyypillinen lumitilanteen suhteen. Oikeastaan lunta ei ole ollut muutamaa lyhyttä parin päivän jaksoa lukuunottamatta. Vettä sen sijaan ollaan saatu. Takana on viikkoja joina joka ikisenä päivänä satoi. Toisinaan vain hieman, mutta yleensä erittäin runsaasti.<br />
<br />
Siispä viime viikon lumituisku ilahdutti meitä. Vihdoinkin mahdollisuus nähdä maastossa jälkiä ja ehkä ylösototkin hieman helpottaisivat. Mutta katin kontit. Ensin lämpötila nousi ja sulatti lumen pehmoiseksi loskaksi. Sitten pakasti aamuksi. Lunta se korppulumikin on, mutta koiranomistajana tiedän valitettavan hyvin, mitä se tarkoitaa koiran tassuille.<br />
<br />
Onneksi lähempi tarkastelu osoitti, ettei korppulumi ollut ihan pahinta mahdollista. Siinä oli karkea pinta, muttei vielä selvää jääkuorta. Paikoitellen lumi oli kovempaa, mutta metsässä varvut ja muu kasvusto pehmittivät lunta. Päätettiin laskea Katla lyhyeksi eräksi maastoon ja mahdollisuuksien mukaan tarkistaa tassujen tila.<br />
<br />
Kaksi ensimmäistä lenkkiä jäivät tyhjiksi, mutta kolmannesta koira löysi jotain haisteltavaa. Jälkikentän selvittelyn venyessä, koira kävi jopa välissä tarkistamassa meidän sijainnin. Me tarkistimme sen tassut, jotka olivat ehjät vaikka punottivat hieman.<br />
<br />
Jälkien äänetön selvittely keskeytyi, kun koira yhtäkkiä ulvahteli ja välittömästi lähti palaamaan luoksemme. Päättelimme, että oli luultavasti törmännyt hirveen/hirviin maastossa. Koska kahden tunnin hakuaika oli tässä kohtaa käytetty, kytkimme koiran tuloksettomasta työstä. Katlan tassut olivat säilyneet ehjinä ja koska emme luottaneet tuuriin päätimme lopettaa jahtipäivän tähän (tosin menimme vielä makkaranuotiolle Äijävuorelle).<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgf8ruxgfK2PUxz61JbCOdj0Nw8pkodqtVE7xqacmRwNTu1KPfpkgV98zPork50agP-t5POLxLXxfwF0eXfKYpd03KlcYodSNK4ZQK8-751rX03eykXqz2ptRXFv_m6m1zHBHLPcGe3ujc/s1600/IMG_20171217_123120.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgf8ruxgfK2PUxz61JbCOdj0Nw8pkodqtVE7xqacmRwNTu1KPfpkgV98zPork50agP-t5POLxLXxfwF0eXfKYpd03KlcYodSNK4ZQK8-751rX03eykXqz2ptRXFv_m6m1zHBHLPcGe3ujc/s400/IMG_20171217_123120.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Eli ajottomuus täällä jatkuu edelleen. Koiran työssä ei ollut selkeästi mitään moitittavaa, mutta ylösottoon ei vaan silti päästä. Ei millään.<br />
<br />
Jotta teksti ei menisi täysin synkistelyksi, kerron Pihkan lauantai-illan jäljestyksestä. Mies ampui kyttäämällä peuranvasan, joka hyvän laukauksen jälkeen oli siirtynyt lyhyen matkan metsän puolelle. Ei koiralle tästä mitään pitkää jäljitystä saatu ja todennäköisesti tämä olisi ilman koiraakin löytynyt, mutta mies kävi kuitenkin hakemassa Pihkan harjoittelemaan oikeaa tilannetta varten.<br />
<br />
Hyvin jälki oli selvinnyt ja Pihka oli nauttinut työstä koko pienen basssetin olemuksellaan. Vielä kotiin palatessaan se näytti tärkeältä ja omahyväiseltä. Se on meidän pieni suurriistavirka-apu.</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-61225133661856643202017-11-26T21:58:00.000+02:002017-11-27T12:21:29.235+02:00Basset SM-ajokoe, Ilmajoki<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Kulunut viikko on ollut hektinen, enkä ole koko aikaa ollut edes Suomessa. Tästä syystä viikko sitten käydyn bassettien SM-ajokokeen koostaminen blogiin luettavaksi on viivästynyt.<br />
<br />
Tämän vuoden mestaruustaistelu käytiin Pohjanmaalla, ja kokeen keskuspaikkana oli <a href="http://www.ilmajoenmetsastysseura.fi/index.php/riistavalli" target="_blank">Riistavalli, Ilmajoen metsästysseuran maja</a>. Riistavalli tarjosi toimivat tilat sekä kokeen viralliselle ohjelmalle, että bassetväen majoittautumiselle ja rentoutumiselle koetta edeltävänä iltana.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXVpFNhyphenhyphengxT9XeT8IXkAfbjmBh9cSBwCnSCaAHU5jTgblfs1O1GErMPYbnFsJCezl-X0aoAUwPi80kAKVQJ7apsnPKVQfLYxT64hqkWlK_qt-aNhULg7fEqEPgs5a4Zb3l2Xofajy5EHc/s1600/SAM_2925jem.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="680" data-original-width="1600" height="272" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXVpFNhyphenhyphengxT9XeT8IXkAfbjmBh9cSBwCnSCaAHU5jTgblfs1O1GErMPYbnFsJCezl-X0aoAUwPi80kAKVQJ7apsnPKVQfLYxT64hqkWlK_qt-aNhULg7fEqEPgs5a4Zb3l2Xofajy5EHc/s640/SAM_2925jem.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Mestari 2017, Fragola Ursus Upeus</td></tr>
</tbody></table>
Saavuimme lauantaina noin viiden jälkeen Riistavalliin. Keli oli kostean kylmähkö, ja maanpinta oli jäässä, vaikkei pakkasta ollut. Valitsimme päärakennuksen läheisyydessä olevista hirsimajoista yhden ja asettauduimme tavaroinemme sinne. Kävimme sytyttämässä tulen saunan pesään. Saunan lämmetessä söimme päärakennuksessa tarjolla ollutta nakkikeittoa, joka maistui pitkähkön ajomatkan jälkeen hyvältä. Illan edetessä paikalle saapui lisää kokeeseen tulijoita, vaikka osa olikin päättänyt saapua vasta itse koepäivänä.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWYQgBFIMldMTPgdaNeefXq4TcdHtY8KpfQCqKo9CLlk9f0zlQvv862b5gTnewcuk7sft8E8yEI47TV5VUO_CBNvgCvUoP32k064sr_dvspWUXXgshrhZRgebhA87H1gfY9plyvl_zebc/s1600/SAM_2861.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1068" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWYQgBFIMldMTPgdaNeefXq4TcdHtY8KpfQCqKo9CLlk9f0zlQvv862b5gTnewcuk7sft8E8yEI47TV5VUO_CBNvgCvUoP32k064sr_dvspWUXXgshrhZRgebhA87H1gfY9plyvl_zebc/s640/SAM_2861.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Riistavalli, Ilmajoki</td></tr>
</tbody></table>
Seuraavana aamuna keli tuntui märemmältä, vaikka ilmassa haisi pakkanen. Kokeeseen oli ilmoittautunut yhteensä kahdeksan koirakkoa, joista yksi joutui perumaan tulonsa koiran tassuongelmien vuoksi. Ylituomari Jarmo Saarelan puhuttelu alkoi seitsemältä.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_iLutmQLBfdkWLbfKcMv10EApWRXKPoRmZrGm-QfAcCHtYy8lPydlVPNjRU4Kt2_HZSPPla5daxZKsfNVqmv7OqOewWznMNxVvK4TaWrf7izBfHmNix1hh947JbDtI11AjLTHDAWdP7s/s1600/SAM_2868a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1068" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_iLutmQLBfdkWLbfKcMv10EApWRXKPoRmZrGm-QfAcCHtYy8lPydlVPNjRU4Kt2_HZSPPla5daxZKsfNVqmv7OqOewWznMNxVvK4TaWrf7izBfHmNix1hh947JbDtI11AjLTHDAWdP7s/s640/SAM_2868a.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Viime vuoden mestari Tuiskupolun Smilla</td></tr>
</tbody></table>
Puhuttelua ennen koiranohjaajat veivät koiriensa rekisteri- ja rokotustodistukset tarkistettavaksi. Koemaastot tuomareineen arvottiin seuraavasti:<br />
<br />
<b>P.joki/Hauskamaa</b>: petit basset griffon vendéen, uros, Fragola Ursus Upeus, "Teuvo"<br />
<b>Rustari</b>: bretagnenbassetti, uros, Joker Des Gras Cevenols, "Jokke"<br />
<b>Palolahti</b>: bretagnenbassetti, narttu, Vainukorven Catla, "Katla"<br />
<b>Keskinentie</b>: bretagnenbassetti, narttu, Meccala Niiskuneiti, "Nuusku"<br />
<b>Viitalanpalo</b>: bretagnenbassetti, uros, Onnensepän Bono, "Kassu"<br />
<b>Kerus</b>: bretagnenbassetti, uros, Exclamation Le Chiffre, "Basil"<br />
<b>Honkamäki</b>: bretagnenbassetti, narttu, Tuiskupolun Smilla, "Smilla"<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUT68bnihG1vHR15CKoILtqIwrL6vT5q9ZibFTTv5Op9-ZusLfsJdOwHnqijL_eZsa82yzaFwBxfhFDt7GqGoouD-vB4R856797gZJMXIosJM_C57uLVHdLkyD77K8BlmaJ7CHHxTEymU/s1600/SAM_2814a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUT68bnihG1vHR15CKoILtqIwrL6vT5q9ZibFTTv5Op9-ZusLfsJdOwHnqijL_eZsa82yzaFwBxfhFDt7GqGoouD-vB4R856797gZJMXIosJM_C57uLVHdLkyD77K8BlmaJ7CHHxTEymU/s640/SAM_2814a.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Suomen Bassetkerhon järjestämä SM-ajokoe</td></tr>
</tbody></table>
Osa maastoista oli pitkän ajomatkan etäisyydellä kokeen keskuspaikasta, joten puhuttelun ja maastoarvonnan jälkeen koiranohjaajat tuomariryhmineen lähtivät kiireellä maastoihin. Onneksi kokeen järjestäjät olivat huomioineet jännittyneet koiranohjaajat ja innokkaat palkintotuomarit: eväsleivät oli tehty valmiiksi ja termarikin täytetty kahvilla. Se nopeutti ja helpotti maastoihin lähtemistä.<br />
<br />
Ohjasin Katlan tänäkin vuonna. Katla oli vaisun oloinen jo koetta edeltävänä päivänä, mutta toisaalta koira on ollut koko syksyn jotenkin masentunut. Vaikka sille on hyviäkin suorituksia metsällä saatu, aika usein on ollut myös huonoja päiviä. Siltä pohjalta en odottanut siltä huippusuoritusta, mutta toivoin, että se tarjoaisi ainakin parasta kylmähakutyöskentelyään, joka on Katlan selkein vahvuus.<br />
<br />
Ensimmäinen erä kuitenkin tuotti pahan pettymyksen koiraan. Se ei käyttäytynyt itselleen tyypillisesti, vaan nähtiin taas se Katla, <a href="http://janisjemma.blogspot.fi/2017/09/sumuinen-metsastysreissu.html" target="_blank">joka oli tuttu jo alkusyksyn Iisalmen reissusta</a>. Jostain syystä koira oli vaisu eikä irronnut hakuun kunnolla. Muutamia minilenkkejä se maastoon teki, muttei ollenkaan itselleen tyypillisesti. Tällä tavalla Katla ei ensimmäinen kahden tunnin aikana löytänyt edes jäniksen jälkiä maastosta.<br />
<br />
Kahvittelun jälkeen vaihdettiin maastoa uuteen, jossa koira vaikutti heti pirteämmältä. Noin puolen tunnin jälkeen koiran työskentely muuttui, ja uskottiin sen löytäneen yöjäljet. Katlan jälkityöskentely kuitenkin oli pikkutarkkaa nyhräämistä eikä kahden tunnin hakuaika riittänyt jäniksen ylösottoon. Valitettavasti meidän osalta SM-ajokoe päättyi ilman ajoja nollatulokseen.<br />
<br />
Alla Katlan koepöytäkirjasta kopioidut tiedot:<br />
<br />
<u>Ominaisuuspisteet:</u><br />
Haku <b>2,13</b>/5<br />
Ylösotto <b>1,00</b>/5<br />
Ajovarmuus<b> -</b>/5<br />
Haukku (kuuluvuus, sointi) <b>-</b>/5<br />
Haukun luonne ja vaihtelevuus <b>-</b>/5<br />
Tottelevaisuus/yhteistyö <b>4</b>/5<br />
Kokonaisvaikutelma <b>-</b>/5<br />
Ominaisuuspisteet yhteensä: <b>7,13</b> pistettä<br />
<u><br /></u>
<u>Ajopisteet:</u><br />
Ajoaika yhteensä <b>0 min</b>, joka antaa yhteensä <b>0,0</b> ajopistettä<br />
<br />
TULOS <b>7,13 </b>pistettä -> <b>VOI0</b><br />
<br />
Koeselostus:<br />
<i>Lähihakuinen ja vaisu. Toisessa erässä selkeästi yöjälki, ei herättelyä, ei ylösottoa, Yhteistyökykyinen koira. MI 2/-</i><br />
<br />
Koepaikalle saavuttuamme olimme hämmentyneitä. Olimme toiseksi viimeinen koeryhmä, joka saapui paikalle. Tässä vaiheessa oli jo selvää, ettei tulostaso voisi olla kovinkaan mairitteleva. Viimeistä koirakkoa sitten odotettiin kauemmin, ja oletus voittajakoirakosta vahvistui.<br />
<br />
Herkullinen ruoka keskuspaikalla hieman pehmensi synkkää tunnelmaa, vaikkakin tilanteessa nähtiin myös sarkastisen huvittavia puolia. Kelin vaikutusta pohdittiin joukolla ja todettiin, että yöllä satanut vesi aamulla jäätyessään onnistui ikävästi paketoimaan jäniksien jättämät hajut, mikä selvästi vaikutti jälkien löytymiseen ja ylösotottomuuteen. Vertailimme Kassun omistajan kanssa koirien tutkasovellusten tallentamaa dataa ja todettiin, että samannäköistä jälkeä koirat olivat saaneet kartoille tehtyä. Katlan on vasemmalla ja Kassun oikealla.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-ot8iYJM6E-Ghuw2cqL1g7ZokycnRMjcDvDXoPec2kWcgpS8C7HrQzqnZdpxIG7hec6PaJus2vaVUy4OwmDZgYAG4T8eMGeA0k4rxudUa3glEkriEKsHD1HDwGvjCq34mAzhJTi6sGXE/s1600/Screenshot_20171119-104636.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-ot8iYJM6E-Ghuw2cqL1g7ZokycnRMjcDvDXoPec2kWcgpS8C7HrQzqnZdpxIG7hec6PaJus2vaVUy4OwmDZgYAG4T8eMGeA0k4rxudUa3glEkriEKsHD1HDwGvjCq34mAzhJTi6sGXE/s400/Screenshot_20171119-104636.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9d-mSFXI6uk2x6AzAUweVBcNynaVl1Yc4gEKe91pjXROqnjtM0BzpZjPLiwVXd1-HetDIet9w_juRL5QzXIHNCAaAxSvDqVl7vJtx01z6DilbS6Ku-PraKjPzMFn-xX2fcY9B447auQg/s1600/Screenshot_20171119-135031.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9d-mSFXI6uk2x6AzAUweVBcNynaVl1Yc4gEKe91pjXROqnjtM0BzpZjPLiwVXd1-HetDIet9w_juRL5QzXIHNCAaAxSvDqVl7vJtx01z6DilbS6Ku-PraKjPzMFn-xX2fcY9B447auQg/s400/Screenshot_20171119-135031.png" width="225" /></a></div>
Lopulta viimeinen koirakko saapui maastosta, ja ylituomarin koeselostuksen jälkeen oli palkintojen jako. Ylivoimainen voittaja ja M-17 tittelin saaja oli petit basset griffon vendéen, uros, Fragola Ursus Upeus eli "Teuvo" tuloksella VOI2, pisteet 55.11, ajoaika 79 min.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixth8By-R26k95_JbugfgJza6cFa1DMDvnat-SQAqDG8uk7bEcDqTJO5-Yqys6HJkz-N9IIB7-qVA_h1zD3NUIsbxCcqhZt058kZ9K00q1TXm1UmSgUodKP6sQAHHajn6ZZojYJLQiEXM/s1600/SAM_2808.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1069" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixth8By-R26k95_JbugfgJza6cFa1DMDvnat-SQAqDG8uk7bEcDqTJO5-Yqys6HJkz-N9IIB7-qVA_h1zD3NUIsbxCcqhZt058kZ9K00q1TXm1UmSgUodKP6sQAHHajn6ZZojYJLQiEXM/s640/SAM_2808.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Palkintoja BASA-kokeessa</td></tr>
</tbody></table>
Tuloksia läpikäydessä oli selvää, ettei tänä vuonna yksikään bretagnenbassetti ollut saanut ajoa SM-kokeessa.<br />
<br /></div>
<table border="1">
<caption><b>Basset SM-ajokoe tulokset</b></caption>
<tbody>
<tr>
<td><b>Sija </b></td>
<td><b>Nimi</b></td>
<td><b>Tulos </b></td>
<td><b>Pisteet </b></td>
<td><b>Ajoaika </b></td>
</tr>
<tr>
<td>1.</td>
<td>Fragola Ursus Upeus</td>
<td> VOI2 </td>
<td> 55,11 </td>
<td> 79 min</td>
</tr>
<tr>
<td>2.</td>
<td>Tuiskupolun Smilla</td>
<td> VOI0</td>
<td> 9,00 </td>
<td> -</td>
</tr>
<tr>
<td>3.</td>
<td>Meccala Niiskuneiti</td>
<td> VOI0</td>
<td> 8,00 </td>
<td> -</td>
</tr>
<tr>
<td>4.</td>
<td>Onnensepän Bono</td>
<td> VOI0</td>
<td> 7,63 </td>
<td> -</td>
</tr>
<tr>
<td>5.</td>
<td>Vainukorven Catla</td>
<td> VOI0</td>
<td> 7,13</td>
<td> -</td>
</tr>
<tr>
<td>6.</td>
<td>Exclamation Le Chiffre</td>
<td> VOI0</td>
<td> 7,00 </td>
<td> -</td>
</tr>
<tr>
<td>7.</td>
<td>Joker Des Gras Cevenols </td>
<td> VOI0</td>
<td> 6,25 </td>
<td> -</td>
</tr>
</tbody>
</table>
<br />
Eli aika karu tulostilasto SM-kokeessa 2017. Kaikki kunnia Teuvon kyvylle kaivaa se yksi jänis maastosta. Muilta koirilta se ei tällä kertaa onnistunut. SM-voittajakoira palkittiin myös kokeen parhaana hakijana, ja sille annettiin Pohjanmaan Dreeverikerhon lahjoittama palkinto.<br />
<br />
Kokeen yhteishenki oli huonosta tulostasosta huolimatta hilpeän rento. Joskus homma ei vaan suju, ja silloin pitää osata katsoa tulevaan. Kokeessa ensimmäistä kertaa VOI-luokassa kilpaillut Onnensepän Bono palkittiin parhaana kokeen nuorena koirana. Paikalla oli myös nuorempaa polvea haistelemassa koetuulia.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbUIaD_IEzr-NpV9ngFOFzfzSfKKsI2Su7NRVt7oZ_m7e2p0mnHqwhghzEL7cZuz4TAfXTaaQn4lniG5lrS2F6Dr4NiO1S-ROEPjrvMPUDxGkdeIuVOC71S68xFTsUmu1E2mcoT16IXws/s1600/SAM_2894a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1068" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbUIaD_IEzr-NpV9ngFOFzfzSfKKsI2Su7NRVt7oZ_m7e2p0mnHqwhghzEL7cZuz4TAfXTaaQn4lniG5lrS2F6Dr4NiO1S-ROEPjrvMPUDxGkdeIuVOC71S68xFTsUmu1E2mcoT16IXws/s640/SAM_2894a.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Tuleva BASA-mestari?</td></tr>
</tbody></table>
Ensi vuonna BASA järjestetään jälleen Juupajoella (<a href="http://janisjemma.blogspot.fi/2014/12/basset-sm-ajokoe.html" target="_blank">2014</a>).</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-58719163824298679972017-11-12T17:20:00.000+02:002017-11-12T17:55:17.239+02:00Kesän ja talven rajalla<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Metsäjänis on innostava eläinlaji. Se on salaperäinen, ovela, nopealiikkeinen ja jokseenkin ennalta-arvattava. Viehätys liittyy myös kesä- ja talvikarvan vaihtoon, joka muuttaa eläimen ulkonäköä voimakkaasti. Se on suorastaan taianomainen muutos, joka vaikuttaa ulkonäön lisäksi eläimen käyttäytymiseen. Erityisesti ruskean ja valkoinen välissä, on jäniksen käyttäytyminen varovaista ja piilottelevaa.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgykZ3g4AjkTSSaCr7dNtdV224BjZDwGcpAokwKiXxgsDAEWuvLilC6t1oiiX73evnZ64FAmlXmSkSqf4z8XT1aKpuuFNQvKHb8F4hjOLytMyGlO9jKQXBR-rl9_AFAZEemmIXPqLEIcd4/s1600/SAM_2785a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1065" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgykZ3g4AjkTSSaCr7dNtdV224BjZDwGcpAokwKiXxgsDAEWuvLilC6t1oiiX73evnZ64FAmlXmSkSqf4z8XT1aKpuuFNQvKHb8F4hjOLytMyGlO9jKQXBR-rl9_AFAZEemmIXPqLEIcd4/s640/SAM_2785a.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Metsäjänis kesän ja talven rajalla</td></tr>
</tbody></table>
Rannikolla valkoinen asu ei jänistä paljonkaan suojaa. Sen suojaväri perustuu runsaslumisiin talviin, joita viime vuosina ei valitettavasti ole ollut. Metsäjänikset vaihtavat talvikarvaan hieman eriaikoina riippuen siitä, millä korkeudella Suomea ollaan. Pohjoisemmassa Suomessa ne taitavat jo olla täysin valkoisia, täällä etelässä, rannikon leudossa kelissä karvanvaihto on viime viikkoina vasta alkanut.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjj6xyWV2Kh15nq0Ywu28f91BoeL2r0W_RnjpdzSDvpDitVbNz3ObcCs8NrneqrW-BssYod7KP6s3co6V9WdVd90T9YbENev8R8SRkuYUWo5Vpg4aS8twkOyOFOQHCxxGDs6qgf2JQJZVA/s1600/Screenshot_20171112-100035.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjj6xyWV2Kh15nq0Ywu28f91BoeL2r0W_RnjpdzSDvpDitVbNz3ObcCs8NrneqrW-BssYod7KP6s3co6V9WdVd90T9YbENev8R8SRkuYUWo5Vpg4aS8twkOyOFOQHCxxGDs6qgf2JQJZVA/s400/Screenshot_20171112-100035.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdgfFMmbqu03J2KkfkW1ZtuJuISIiZEKsyd1338nZv89kFgDlwBQlEgp_VAN6vPbPF4egR6YVcwGHL2qOKRiS4ABXHtJ56Hopajje1zkCKyE_gqGz1hLgzWsMcVjs5ar9NQghAisvwCzU/s1600/Screenshot_20171112-124745.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdgfFMmbqu03J2KkfkW1ZtuJuISIiZEKsyd1338nZv89kFgDlwBQlEgp_VAN6vPbPF4egR6YVcwGHL2qOKRiS4ABXHtJ56Hopajje1zkCKyE_gqGz1hLgzWsMcVjs5ar9NQghAisvwCzU/s400/Screenshot_20171112-124745.png" width="225" /></a></div>
Tänään Katlan ajossa nähtiin hauskan näköinen kaveri, jonka naama oli kesäkarvassa ja runko osittain vaihtanut väriä. Käpälät, takaosa ja korvat olivat jo täysin valkoisia. Katla kaivoi jäniksen liikkeelle todella pienen yösyönnösalueen reunalta, jonka löysi meistä noin 300 metrin etäisyydeltä. Nähtiin jänis heti ajon alussa, kun se juoksi suoraan "syliin". Tämän jälkeen hajaannuttiin omiin passeihin, joissa molemmat näkivät jäniksen uudelleen. Minä kerran, josta sain ylläolevan otoksen todisteeksi ja mies vielä kaksi kertaa.<br />
<br />
Katlan ajo oli katkeilevaa ja hukalta toiselle etenevää. Jänis ei selvästi tahtonut liikkua pimeässä ja sateisessa kelissä, jossa sen valkoiseksi muuttuva väritys loisti kirkkaana. Tämä näkyy myös tutkaohjelman kuvakaappauksesta. Sinistä väriä on runsaasti kertomassa epävarmasta ja katkeilevasta työstä. Lopulta kytkettiin Katla, kun selvästi jänis oli onnistunut piiloutumaan koiralta lopullisesti.<br />
<br />
Toinen kuvakaappaus on iltapäivältä. Menimme laavun jälkeen montulle, jossa Katla löysi heräteltäväksi jäljet. Herättelyllä se sai liikkeelle ainostaan kolme peuraa, jotka lähestulkoon törmäsivät meihin. Ensimmäinen naaraista kulki edellä ja perässä tulivat kahdeksanpiikkinen uros, joka oli erittäin kiinnostunut edellään kulkevasta toisesta naaraasta. Uros oli niin sekaisin naaraan kiimatuoksuista, ettei havainnut meitä ennen kuin mies ärähti, että "Menkääs nyt muualle...". Katla ei onneksi näiden karkkoa alueelta huomannut, kun oli keskittynyt jäniksen jälkien selvittämiseen.<br />
<br />
Koiran hyvä työ ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Jäniksen piilopaikka jäi löytymättä ja kytkimme koiran, kun homma ei säällisessä ajassa tuottanut tulosta.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWYO03a5gyNf8ufvT-fvs6V-2J4qhxh3bfzLAKxC-Bn01XQwpOb8uX3n1LmGG0-And1M1A09lKngUSxRi7PtK63h-E6zqYRS-pWOGeJFTJs8qsB8iW9I_mDQ4JLno-chxYvnwTUPo9lfg/s1600/SAM_2797.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1069" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWYO03a5gyNf8ufvT-fvs6V-2J4qhxh3bfzLAKxC-Bn01XQwpOb8uX3n1LmGG0-And1M1A09lKngUSxRi7PtK63h-E6zqYRS-pWOGeJFTJs8qsB8iW9I_mDQ4JLno-chxYvnwTUPo9lfg/s640/SAM_2797.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Metsästysneuleen alla voi nähdä jänisjahtiunia</td></tr>
</tbody></table>
Katlan silmäkulmaan oli osunut jokin risu tai keppi, koska siinä oli turvonnut kohta toisen erän jäljiltä. Siitäkin syystä päätimme lopettaa päivän toiseen, ajottomaksi jääneeseen erään.</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-48153360741706785472017-11-10T18:10:00.000+02:002017-11-10T18:10:07.719+02:00Piharusakko<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Meillä on Piharusakko. Se ei sinällään ole iso yllätys, kun asumme haja-asutusalueella peltojen läheisyydessä. Ei luultavasti olisi myöskään yllätys, jos ilmenisi, että niitä liikkuu alueella enemmänkin kuin tämä yksi, joka on meidän Piharusakko eli Russakka.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilIxoFyyYSyz_xl4ZrI_Lrhr9rVvQ6hw9KQbGzRGmvFFaxqi5GBMBWfI1hyphenhyphenyfIz2utlSkV35EY4h_yzd77UPYOWxlpZzzjiQcPJYdvRWG6-K6JG4ws5l97KlqRoIDEVGYwa1ETFC7E2c0/s1600/hare-field-2246752_1920.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="356" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEilIxoFyyYSyz_xl4ZrI_Lrhr9rVvQ6hw9KQbGzRGmvFFaxqi5GBMBWfI1hyphenhyphenyfIz2utlSkV35EY4h_yzd77UPYOWxlpZzzjiQcPJYdvRWG6-K6JG4ws5l97KlqRoIDEVGYwa1ETFC7E2c0/s640/hare-field-2246752_1920.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©<a href="https://pixabay.com/fi/j%C3%A4nis-alalla-j%C3%A4nis-nis%C3%A4k%C3%A4s-el%C3%A4in-2246752/" target="_blank">LubosHouska, pixabay</a></td></tr>
</tbody></table>
Alkukesästä se pomppi elämäämme. Ruokailutilan erkkeristä näin sen ensimmäisen kerran natustamassa ikkunan alla apilanlehtiä. Se oli suloinen näky. Lapasen kokoinen jäniksen alku. Koirat riehaantuivat sen nähdessään, ja melskasivat katse kiinnittyneenä metsästyskoiran vietit havahduttavaan ilmestykseen. Poikanen jatkoi tyynesti ateriaansa koirien haukun aiheuttaen vain kevyen korvan kääntymisen.<br />
<br />
Kerran näin, kun tuttu kaveri oli jälleen samalla paikalla aterioimassa. Auto lähestyi pihan ohitse kulkevaa tietä pitkin. Pikku rusakko säikähti jostain syystä, ja lähti hurjaa vauhtia takajalat sutien pitkin pyörätietä vastakkaiseen suuntaan. Nauroin vedet silmissä, koska eläin näytti erittäin huvittavalta sivuliirrossa. Kun sain naurun tasaantumaan, näin kun rusakko palasi takaisin samaa reittiä rauhallisesti pomppien ja pysähtyen vakipaikkaansa.<br />
<br />
Ei ole kerta tai kaksi, kun olen Piharusakon jälkeen lähes menettänyt raajani. Etenkin nyt pimeän vuodenajan aikana, en todellakaan havaitse sitä ennen koiria. Koirat hajun saatuaan riehaantuvat vetämään remmit kireiksi muutamassa sadasosasekunnissa. Onnekseni (tai epäonnekseni) minulla on napakka ote remmeistä, eivätkä koirat ole ikinä itseltäni karanneet. Kädet sen sijaan ovat joutuneet karaistumaan räjähtäviin vetäisyihin.<br />
<br />
Koirat arvostavat sen pipanoita. Toisiaan vahtien ne kilpailevat siitä kumpi ehtii napostella enemmän ennen kuin emännän hermot menevät. Toisinaan tuntuu, että ulkoilun tarkoitus on muuttunut joksikin ihan muuksi. "Asioiden" tekeminen on toissijaista.<br />
<br />
Yksi päivä töistä tullessa hämärän jo hiipiessä samanaikaisesti pihaan, näin rusakon odottamassa minua omenapuun alla. Epäilen sen suunnittelevan puun käyttöä tulevan talven aterioille. Se ei tule onnistumaan. Oli mieltä ylentävää hakea sisällä päivän levänneet koirat suoraan rusakon tuoksuiseen pihaan. Olen varma, että mokoma tekee tuon tarkoituksella.<br />
<br />
Kaikesta huolimatta oma Russakka on kiva. Se on onnekkaasti selvinnyt jäniksenelämän vaikeimmasta vaiheesta eli kasvanut lapasesta aikuiseksi. Toivottavasti se selviää myös tulevasta talvesta, eikä jää vilkkaasti liikennöidyn alueemme autoliikenteen alle. Omenapuuta en sille kyllä myönnä.<br />
<br />
<br />
<i>Kuvalähde: <a href="https://pixabay.com/fi/j%C3%A4nis-alalla-j%C3%A4nis-nis%C3%A4k%C3%A4s-el%C3%A4in-2246752/" target="_blank">LubosHouska, pixabay</a></i></div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-10675613339234307662017-10-09T19:20:00.000+03:002017-10-09T19:20:08.083+03:00Peurojen atakki<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Viikonloppu ei ollut mitenkään seesteinen, vaan oltiin menossa öitä myöten. Silti ehdittiin lauantai-illalla yhdelle ja sunnuntaina aamupäivällä parille. Ajoeristä siis puhe. Metsästysalueen runsas sorkkaeläinkanta koitui tämän viikonlopun turmioksi (ja toisaalta iloksi*).<br />
<br />
Aloitan kertomuksen sunnuntain toisesta hakuerästä, koska se on yksi tämän syksyn verkkokalvoille pysyvästi liimautuneista näyistä. Piirsin siitä jopa kaavion, koska en usko, että kukaan tajuaa muuten millaisen peurapainajaisen kanssa joudun loppukauden öinä heräämään.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUWagHlOCf_QsJelFv6fxpFiC7bXKxrV1RZbr6IPgdg8N_tQcJ5_hmUbIMXEkeFgbhz8nTN6OQwxbPSyvGPt1zVwJ60ZXCAUeriDa1BpRKyv9L2z6gZBddQJhnfhwFLw8MESWLHzKVE6g/s1600/peura_atakki.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="340" data-original-width="524" height="256" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUWagHlOCf_QsJelFv6fxpFiC7bXKxrV1RZbr6IPgdg8N_tQcJ5_hmUbIMXEkeFgbhz8nTN6OQwxbPSyvGPt1zVwJ60ZXCAUeriDa1BpRKyv9L2z6gZBddQJhnfhwFLw8MESWLHzKVE6g/s400/peura_atakki.JPG" width="400" /></a></div>
Katla oli hakenut toisessa erässä tosi hyvin. Hakuetäisyys koiralla oli lähes 500 metriä, joka alkaa mielestäni olla jo hieman liian pitkäkin, etenkin, kun se olisi ensin saanut tarkistaa meitä lähempänä olleen alueen paremmin. Tätä haun karkkoamista kauemmas ihmeteltiin miehen kanssa, ja lopulta tutkan perusteella siirryimme lähemmäs paikkaa, jossa koira herätteli yöjäljelle.<br />
<br />
Mies jäi istumaan autoon, kun siirryin kuulostelemaan yöjäljen selvittelyn etenemistä ulos tien risteykseen. Ihmetykseni oli todella suuri, kun näin peuran loikkaavan oikealla puolellani tiestä yli sille puolelle, missä Katla haukahteli jäniksen jäljille. Katsoin autoa kohti tarkoituksena viitota miehelle, kun näin auton takana liikettä. Yksi peura pomppasi tien yli lohkoon, jossa Katla haki. Sitten tuli toinen... ja kolmas ...ja vielä neljäs! Mies oli jossain kohtaa tajunnut kauhistuneen huitomiseni, ja näki kaksi jälkimmäistä ylittämässä tietä.<br />
<br />
Paniikissa kutsuin Katlaa. Mies juoksi toisen tien suuntaan ja minä toisen. Katla lähestyi tutkan mukaan paikkaa, josta neljä peuraa olivat menneet metsään. Kuulin haukun lähestyvän ja muuttuvan kiihkeämmäksi. Kun koira oli 60 metrissä kielsin koiraa. Haukku taukosi, joten uskalsin uudestaan kutsua Katlaa. Se tuli hölmistyneen näköisenä pois metsästä. Kytkin ja kehuin vuolaasti.<br />
<br />
Toivon mukaan Katla ei ehtinyt saada jänistä liikkeelle, koska tilanteessa ei oikein ollut muuta vaihtoehtoa, kuin kytkeä koira. En ymmärrä, mikä halvattu niitä peuroja vaivasi? Siis mennä nyt samaan lohkoon, jossa koira jo haukkuu. Syke nousi havainnon ja koiran kiireisen kiinnioton yhdistelmässä suuriin lukuihin. Kun koira oli turvallisesti auton takaosassa, uskalsin jo nauraa asialle ja pöyristyneenä pohtia mitä ihmettä äsken juuri tapahtui.<br />
<br />
Äkkipikaisen kiinniottotarpeen syy oli se, että lauantaina Katla ajoi kaurista yli tunnin ja sunnuntaina ensimmäisessä erässä ajoeläimeksi löytyi peura. Jälkimmäisestä Katla kyllä tuli itse pois karkoitettuaan eläimen yli 1,5 kilometrin päähän. Huonoja kokemuksia siis oli ennestään kertynyt runsaasti ja tuollainenhan on joka koiran unelma, ajoeläimet suorastaan tarjoutuvat jahdattavaksi. Että semmoinen peurojen atakki koettiin.<br />
<br />
Koiraa ei voi kuitenkaan syyttää huonosta hausta tai peurojen haeskelusta. Katla on hyvinkin sitoutunut etsimään jäniksiä, mutta peurakannan ollessa näin suuri, se lähes joka kerta törmää sorkkaeläimiin.<br />
<br />
Lauantai-illan kaurisajo hämäsi meitä aika kauan luulemaan, että koira ajaa jänistä. Siinä Katla ei valitettavasti tyytynyt vain karkoitukseen vaan ajeli riehakkaan intohimoisesti pientä sorkkaeläintä. Alla muutama karttakuva kaurisajosta:<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOOkHneRwmhAdy4s6HGrcR2wBI8JlyIEM3LVozv_s2htJpqtd6s9FdUCPgNF0oGnasvbcOHNUHr3O2JobdcSQT4Avv5Zp0QAROotD3rUPYblQVNgijWxCCa186Ef3p_Xd1eWwJvdlHj6U/s1600/Screenshot_20171007-163803.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgOOkHneRwmhAdy4s6HGrcR2wBI8JlyIEM3LVozv_s2htJpqtd6s9FdUCPgNF0oGnasvbcOHNUHr3O2JobdcSQT4Avv5Zp0QAROotD3rUPYblQVNgijWxCCa186Ef3p_Xd1eWwJvdlHj6U/s400/Screenshot_20171007-163803.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRAKabDkbcQ1bRCi9sk0btl7I_CRlL0JBnTtMDtI-cV-S4b_g1IIcb45szP2ka47qykAulaIiPlOX1XxGRT9xWfQAAnSfNOAwbgfMrp_oiROPsYYyYvyRbt0kgAhvXv1L6-0HAYdyFXhc/s1600/Screenshot_20171007-170915.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiRAKabDkbcQ1bRCi9sk0btl7I_CRlL0JBnTtMDtI-cV-S4b_g1IIcb45szP2ka47qykAulaIiPlOX1XxGRT9xWfQAAnSfNOAwbgfMrp_oiROPsYYyYvyRbt0kgAhvXv1L6-0HAYdyFXhc/s400/Screenshot_20171007-170915.png" width="225" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2_SQ3PtZJ9OhlyuYOL_1s2SljOJOGuRzTm97YDmevz0V0jVj2Kk7tTzICWs10sqqImnHBNcuBrnE97CCUOfWqDTIfjKxkA_yEuoZJAGeTtQRZK1d2fs0cuMbdnxCM7iZXD-ZPQND_lWM/s1600/Screenshot_20171007-172845.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2_SQ3PtZJ9OhlyuYOL_1s2SljOJOGuRzTm97YDmevz0V0jVj2Kk7tTzICWs10sqqImnHBNcuBrnE97CCUOfWqDTIfjKxkA_yEuoZJAGeTtQRZK1d2fs0cuMbdnxCM7iZXD-ZPQND_lWM/s400/Screenshot_20171007-172845.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsP_CADeEztJD8IfJJVOF_K8XJBhbjq4gcmYPk1Ivj5FAHwRC_pKbW4ers6kkW25CvnQPxe3ITpD_G6GHsaNlynGNjEu_8yCBkThbzTga6mOU4filUxvp4-kk956G2JOdxoRC6hbfXKxM/s1600/Screenshot_20171007-174254.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhsP_CADeEztJD8IfJJVOF_K8XJBhbjq4gcmYPk1Ivj5FAHwRC_pKbW4ers6kkW25CvnQPxe3ITpD_G6GHsaNlynGNjEu_8yCBkThbzTga6mOU4filUxvp4-kk956G2JOdxoRC6hbfXKxM/s400/Screenshot_20171007-174254.png" width="225" /></a></div>
Tuossa ensimmäisen ja toisen kuvan välissä oli pitkä hiljainen pätkä. Luultavasti ajoi kaurista ääneti, koska ei koira hukallakaan vaikuttanut olevan. Alku oli perslähdönkaltainen, Katla huusi kimeällä äänellä yhtäjaksoisesti (luulin, että siihen sattui...). Voi olla, että kauris pelästyi niin paljon alussa, että otti vauhdilla runsaasti etumatkaa ja koira hämmentyi jotenkin tästä (?).<br />
<br />
Me taas hämäännyimme uskomaan jänikseen, koska eläin teki paluuperiä ja eteni jäniksen tyyppisesti. Ajoa edelsi tarkka yöjälkiselvittely pienellä alueella. Lopulta mies sai ajoeläimestä näköhavainnon tiellä ja pääsi ajon väliin kieltämään koiraa.<br />
<br />
Eipä saatu viikonloppuna sitten yhtään jänistä liikkeelle, vaikka hienosti Katlan niitä haki.<br />
<br />
<br />
* Mies sai kaksi peuranvasaa saaliiksi sunnuntai-illalla kyttäämällä.<br />
<br /></div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-69978293298250674092017-10-02T19:51:00.000+03:002017-10-02T19:51:05.127+03:00Iltapupu<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Käytiin vielä sunnuntaina loman päättymisen kunniaksi montulla etsimässä iltapupua. Arvioitiin, että koiralle sallittaisiin hakuaikaa alle puolitoista tuntia, koska syksy alkaa olla jo niin pitkällä, että pimeä tulee jo seitsemän jälkeen. Itse koetin löytää puolukoita, vaikka apajat oli nähtävästi jo käyty tyhjentämässä. Sain tyytyä rippeisiin.<br />
<br />
Katla sen sijaan ei tyytynyt, vaan lyhyehkön haun jälkeen (noin 20 minuuttia) löysi metsäjäniksen ajettavaksi. Lähes herättelemättä tuo lähti liikkeelle, mikä saattoi johtua ajankohdasta. Tuoreita jälkiä tuskin oli, mutta illalla jänikset yleensä ovat herkemmässä lähtemään liikekannalle.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNv0M3u09xHM5LLe99Ay53X9p9xJZdSdxQ3q-NQTUW81JWB1byJ4t-4qCECgc7GGVim-IXvPhZElCHUU_5-URND3Ds2C2un9VOM7QKN1YMnjUF5r-j8FczNg4KOVRWvYZV8rmaRSTEV3U/s1600/Screenshot_20171001-175543.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNv0M3u09xHM5LLe99Ay53X9p9xJZdSdxQ3q-NQTUW81JWB1byJ4t-4qCECgc7GGVim-IXvPhZElCHUU_5-URND3Ds2C2un9VOM7QKN1YMnjUF5r-j8FczNg4KOVRWvYZV8rmaRSTEV3U/s400/Screenshot_20171001-175543.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-3oq0oP_QFMN-gSlX7KkpzTx1dNvYtMUpaLrHnkdcpmWY8Of_fmx_jlDIfY1Wi_YVWpm_4m8zp1EfV2pWbJvsMZTZEWMJN35oYdVvF9UEvejR4cTzfwXw4vtv8h_5xap4SRaBMS9rtz0/s1600/Screenshot_20171001-180429.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-3oq0oP_QFMN-gSlX7KkpzTx1dNvYtMUpaLrHnkdcpmWY8Of_fmx_jlDIfY1Wi_YVWpm_4m8zp1EfV2pWbJvsMZTZEWMJN35oYdVvF9UEvejR4cTzfwXw4vtv8h_5xap4SRaBMS9rtz0/s400/Screenshot_20171001-180429.png" width="225" /></a></div>
Ajon lähtiessä olin noin 500 metrin etäisyydellä, koska siirryin puolukkapaikalle Katlan haun aikana. Mies oli sen sijaan aika lähellä paikkaa, josta koira irtosi viimeiseksi hakuun. Ajo meni miehen ohi näköetäisyydeltä, mutta vaikka mies näki koiran, niin jänistä hän ei päässyt näkemään.<br />
<br />
Itse siirryin metsäuralle parempaan passiin, kun ajo siirtyi lähemmäs omaa sijaintia. Myöhästyin hieman, tullessani paikalle jänis kiiti saman tien sivuluisussa poispäin minusta tietä pitkin. Katla saapui samaan paikaan noin kaksi minuuttia jänistä jäljessä, ja hienosti ajoi tuoretta hajua metsäuraa seuraten. Olin iloinen havainnosta, vaikken ehtinyt kuvata nopeaa eläintä (tai sain kyllä kuvan, mutta siinä näkyy epätarkka jäniksen peräpää noin 100 metrissä).<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIc2is6A_SBhyphenhyphenU37B88BT5SRzzIYIx2sFbs1k3_WNt1zp-FJ554WpGNaWJCsJ6UmpnL2wvPUSl3616NbxrZbIjJqPdD7XsX_CfaM9MyjEXpTsQ4katQXOyMSrbEQeeOzSiCje9V6JaEa4/s1600/Screenshot_20171001-181319.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjIc2is6A_SBhyphenhyphenU37B88BT5SRzzIYIx2sFbs1k3_WNt1zp-FJ554WpGNaWJCsJ6UmpnL2wvPUSl3616NbxrZbIjJqPdD7XsX_CfaM9MyjEXpTsQ4katQXOyMSrbEQeeOzSiCje9V6JaEa4/s400/Screenshot_20171001-181319.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-F4h3wpn_210hD7PPmZcc0TiFU7Iw-JJu_Ev42TWsGcgWWPd_GGc2s5vI4PkdEI8-RcCdssmP8HckgzpEwUN-v3bez_VUgOVwQ-2v_WDR8E3TGwiKzYLqhJxjrn8EbeNmKUPfB1Qmph4/s1600/Screenshot_20171001-181749.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-F4h3wpn_210hD7PPmZcc0TiFU7Iw-JJu_Ev42TWsGcgWWPd_GGc2s5vI4PkdEI8-RcCdssmP8HckgzpEwUN-v3bez_VUgOVwQ-2v_WDR8E3TGwiKzYLqhJxjrn8EbeNmKUPfB1Qmph4/s400/Screenshot_20171001-181749.png" width="225" /></a></div>
Jäin hetkeksi seuraamaan ajon etenemistä paikalleni. Kuka siinä nyt jotain puolukoita jaksaa poimia, kun jahti käy vieressä kuumana? Paikalla olo kannatti, näin sivusilmällä kuinka jänis hyppäsi montun puolelta metsään reilun 100 metrin päässä minusta. Sitä en sitten enää nähnyt, miten jänis palasi takaisin montun puolelle. Koiran hukan selvittyä oli ilmiselvää, ettei jänis ollut enää sillä puolella, jota itse tähyilin. Katlalle tuli siis todella pitkä hukka (reippaasti yli 15 minuuttia), mutta hienosti koira sen selvitti, vaikka ohjaaja pyrki usuttamaan ihan väärälle puolelle uraa.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgf_TyTcaT9h9VW_9gVDr8saxsF_JZ6HFa6tKfVU1MlsWsZHtXlzyR_rrzib-0D2-JirTqSBzLu66WqKV-RdzcF-FMWaQ070xoZWW8HvjO4Gm-ip7hJAuseFnAc_bMUPv0yTYpvKSzNSx4/s1600/Screenshot_20171001-190629.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgf_TyTcaT9h9VW_9gVDr8saxsF_JZ6HFa6tKfVU1MlsWsZHtXlzyR_rrzib-0D2-JirTqSBzLu66WqKV-RdzcF-FMWaQ070xoZWW8HvjO4Gm-ip7hJAuseFnAc_bMUPv0yTYpvKSzNSx4/s400/Screenshot_20171001-190629.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXk75OzBaXJgMOvNWEfI-qFPQeVW7ALZNBPt0tzsq_Vy-7_-k1dpn5uAbtvOI8w5AOgPbnIqxn0zUvg2DMc-dNJtBsmKlscxmlOM3MFNX5W5BEyyWqck3UaDIkq6dIpJk3wK7tyT7_e64/s1600/Screenshot_20171001-191223.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXk75OzBaXJgMOvNWEfI-qFPQeVW7ALZNBPt0tzsq_Vy-7_-k1dpn5uAbtvOI8w5AOgPbnIqxn0zUvg2DMc-dNJtBsmKlscxmlOM3MFNX5W5BEyyWqck3UaDIkq6dIpJk3wK7tyT7_e64/s400/Screenshot_20171001-191223.png" width="225" /></a></div>
Vaikean hukan jälkeen ajo kulki taas reippaalla haukulla. Reilun tunnin ajon jälkeen metsä alkoi hämärtyä uhkaavasti, ja päätettiin kytkeä koira. Onneksi päästiin ajon väliin ja saatiin Katla napattua kiinni noin klo 19:15.<br />
<br />
Kannatti lähteä marjaan.</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-57285919166928130562017-09-30T18:01:00.000+03:002017-09-30T18:37:59.028+03:00Sumuinen metsästysreissu<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Taas on se aika vuodesta, kun saan kunnian koostaa Jänisjemmaan tekstin vierailusta Vainukorven kennelin metsästysmaille. Tämä syksy tarjosi meille viidennen jahtiloman Pohjois-Savossa (<a href="http://www.janisjemma.blogspot.fi/2013/10/pala-vainukorven-kennelin-elamaa.html">vuosi 2013</a>, <a href="http://www.janisjemma.blogspot.fi/2014/09/vainukorven-kennelin-metsastysmailla.html" target="">vuosi 2014</a>, <a href="http://janisjemma.blogspot.fi/2015/09/vaikkukorva-cup-2015.html" target="">vuosi 2015</a>, <a href="http://janisjemma.blogspot.fi/2016/09/savon-siemen-ja-metsastysloma.html">vuosi 2016</a>).<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhd2Xjf6Hf46sXQOwVHjL7PE3M_8mhYRvDTZDsGCSvltlryh_WBwkgGJIx23sFTMCy9g2EZZgbiEIjB2YVxXBtCLv41ihr5ARGURDBxqagGDCqkDi6oyDxwYPAwzrjLDvr2yBRlpBdwKZA/s1600/SAM_2497a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhd2Xjf6Hf46sXQOwVHjL7PE3M_8mhYRvDTZDsGCSvltlryh_WBwkgGJIx23sFTMCy9g2EZZgbiEIjB2YVxXBtCLv41ihr5ARGURDBxqagGDCqkDi6oyDxwYPAwzrjLDvr2yBRlpBdwKZA/s640/SAM_2497a.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Katla poseeraa sumussa, kun jahti ei suju</td></tr>
</tbody></table>
Jos reissua pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, ei olisi epäilystäkään minkä valitsisin: <i><b>sumu</b></i>. Oikeastaan vain menomatka oli aurinkoinen ja kirkas. Saavuttuamme Kotikylään sankka sumu peitti pian näkyvyyden, ja keli pysyi siitä eteenpäin samanlaisena seuraavat kolme metsästyspäivää. Jälkeenpäin kuulin, että sama säätila oli vaikuttanut laajemmaltikin Suomessa.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIBLQzmIbFnh_07zKMiZBXj7Gk24D81-N1Z-5O_MDKb_gF-_2THCJpnYrZ4q8NbJtpCrYERiwMqQQCOIA67gsPt4MtNVs7mCklJzJCHXUehrh0jZa2lhaQPJyMRna1aocAostg1q5PT9A/s1600/SAM_2469.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIBLQzmIbFnh_07zKMiZBXj7Gk24D81-N1Z-5O_MDKb_gF-_2THCJpnYrZ4q8NbJtpCrYERiwMqQQCOIA67gsPt4MtNVs7mCklJzJCHXUehrh0jZa2lhaQPJyMRna1aocAostg1q5PT9A/s640/SAM_2469.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Sumussa</td></tr>
</tbody></table>
Sumu oli viileän kostea ja vaikkei satanut, välillä tuntui siltä kuin olisi hengittänyt vettä. Jatkuva kostea ja kylmä ilma syöpyi luihin ja ytimiin asti. Ilma oli täysin tuuleton ja hiljaisessa metsässä kuului vain kosteiden haavanlehtien ropina, kun ne tasaisesti tippuivat muuten äänettömässä metsässä maahan. Sumu tuntui häiritsevän myös tekniikan toimimista. Uuden tutkan paikannus toimi muutaman kerran vain SMS-viesteillä.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSBCdZZeKo5B6vellIagy83qOqtm1_kPzDM5IkhNXFzrEbhAVSMowsMv6Xqws8kJ_X3PbGQVhsZwEwmrzAJUCImB8eHHBarU1zYp55D4w7yBIFkkk857lgSZmbn7guirCd9qvVWslqSdc/s1600/SAM_2480.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSBCdZZeKo5B6vellIagy83qOqtm1_kPzDM5IkhNXFzrEbhAVSMowsMv6Xqws8kJ_X3PbGQVhsZwEwmrzAJUCImB8eHHBarU1zYp55D4w7yBIFkkk857lgSZmbn7guirCd9qvVWslqSdc/s640/SAM_2480.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Kolme metsästäjää sumussa</td></tr>
</tbody></table>
Metsäneläimet olivat ilmeisen järkyttyneitä kummallisesta kelistä. Ylösotot olivat tiukassa ja emme koko reissun aikana nähneet yhtään metsäjänistä (tai edes niiden jätöksiä). Tästä siis voi päätellä, ettei omienkaan koirien osalta kovinkaan merkillepantaviin suorituksiin päästy.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiT967t9HLQVBHMdemvL7VReD5WZgoIhLa4y-rnl0eyTZXfQ4uglaLj6w9Y-BwPltF1PHdcSS2K8Kkmim36-0jbqRVFU1CrSA8JoDK7hmK9qeuEbMbJx2j8qhXCKPOQdgNo37zgs1vdHeY/s1600/SAM_2498.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiT967t9HLQVBHMdemvL7VReD5WZgoIhLa4y-rnl0eyTZXfQ4uglaLj6w9Y-BwPltF1PHdcSS2K8Kkmim36-0jbqRVFU1CrSA8JoDK7hmK9qeuEbMbJx2j8qhXCKPOQdgNo37zgs1vdHeY/s640/SAM_2498.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Nuotiolla</td></tr>
</tbody></table>
Katla oli jokaisena päivänä maastossa, mutta siltä ei saatu kuulla edes kunnollista herättelyä jänikselle. Lopulta viimeisen päivän haku oli niin velttoa ja halutonta, että aloin epäillä koiran tarvitsevan masennuslääkkeitä! Ehkä jäljetön keli ja tyhjät hakuerät yhdistettynä pitkään ajomatkaan tullessa veivät koiralta kaiken innon. Kotiinpäästyään Katla meni heti omaan paikkaansa nukkumaan, eikä olisi enää edes iltapissalle vapaaehtoisesti tullut. Henkisesti siis Katlalle tuli reissusta tosi rankka, vaikka fyysisesti sillä olisi ollut paukkuja jäljellä useaan pitkään ajoon. Tähän on turhaa laittaa edes sen hakukuvioita, koska ne eivät johtaneet jälkien löytymiseen saati ylösottoihin.<br />
<br />
Pihka oli metsässä ensimmäisenä ja toisena päivänä. Itselleen tyypillisesti se haki noin 50-80 metrin etäisyydeltä todella puurtavasti (avustettuna). Ensimmäisenä päivänä sillä tyylillä ei löytynyt edes jälkiä. Toisena päivänä sille pedattiin pienet alueet rusakkojahtia ajatellen, mutta herättelyjä lukuunottamatta ei Pihkaltakaan kuultu haukkua. Toisaalta Pihka yllätti meidät pirteällä olemuksellaan. Se oli ehdottomasti reissun iloisin tyyppi!<br />
<br />
Alla kuvat kahdesta eri rusakkojahdista. Ensimmäisessä Pihka herättelee jäljille ja toisessa Unkka ajaa mahdollisesti rusakkoa (poikasta?).<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxuiG6ZVyhqw5gl446vjSPJL1RGnYtA-SxUr_uOYWpW3PyWUjcUj4kdsRj3uF0cevScCN4t5xEjimoAtjKLzmFdT9scsfm0_ILQFLAAi-UmnadT_bFwaekrehOeEXo2BM2uf5e0gJM6-E/s1600/Screenshot_20170927-140045.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxuiG6ZVyhqw5gl446vjSPJL1RGnYtA-SxUr_uOYWpW3PyWUjcUj4kdsRj3uF0cevScCN4t5xEjimoAtjKLzmFdT9scsfm0_ILQFLAAi-UmnadT_bFwaekrehOeEXo2BM2uf5e0gJM6-E/s400/Screenshot_20170927-140045.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirVZDiKs44kmBGfSZzDEFnV5V7PwJgsHPn1eChih5wWZugmVv9L2mF22OLo8nDASLxY1R1DbAlQBIw41ZSJC2ttz-XP7LpcpZfturOJFmbYt4eMitTCt_UfQMgL_qM7G9OdBKd_tr1CrQ/s1600/Screenshot_20170928-143535.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirVZDiKs44kmBGfSZzDEFnV5V7PwJgsHPn1eChih5wWZugmVv9L2mF22OLo8nDASLxY1R1DbAlQBIw41ZSJC2ttz-XP7LpcpZfturOJFmbYt4eMitTCt_UfQMgL_qM7G9OdBKd_tr1CrQ/s400/Screenshot_20170928-143535.png" width="225" /></a></div>
Coitos oli ensimmäisenä päivänä mukana ja se sai liikkeelle eläimen. Valitettavasti eläin (eläimet) oli sorkallinen hirvi, josta koira saatiin melko lyhyen ajon jälkeen kiinni. Toisena ja kolmantena päivänä satsattiin Katlan emään Unkkaan, joka toimi tällä kertaa koirista vakaiten.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYCFNVXRo6pq3spVb1lE2CLSdb77xTbINVQr_FIz-j7aXAZbmXbTYDS5FdLVGlYLJpu6GalDTvL2euchLpDTnghEahZ7X3dC8RRkBWf23MWMFp7ysDVxKsXN9HNVF4EAetAPCVx63RFTY/s1600/SAM_2544.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYCFNVXRo6pq3spVb1lE2CLSdb77xTbINVQr_FIz-j7aXAZbmXbTYDS5FdLVGlYLJpu6GalDTvL2euchLpDTnghEahZ7X3dC8RRkBWf23MWMFp7ysDVxKsXN9HNVF4EAetAPCVx63RFTY/s640/SAM_2544.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Valle, Coitos ja Unkka</td></tr>
</tbody></table>
Alla pari karttalokia. Ensimmäisessä Unkka ajaa jänistä ja toisessa kaurisajo (haku ja osa ajosta puuttuu).<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinWs2UKpG7ZoHbwyaDgabF8H4H43vbhy8iyanOlHTEIEWmR6lgsK5GkFRI_K-07FapLCnbTXfBSAiYrFaB58PaW7_7-jJSFCJiXgRt1UomssLJjrI-rsm8iaHKuZY5pkzrbcusz_FYQ7w/s1600/Screenshot_20170927-094417.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEinWs2UKpG7ZoHbwyaDgabF8H4H43vbhy8iyanOlHTEIEWmR6lgsK5GkFRI_K-07FapLCnbTXfBSAiYrFaB58PaW7_7-jJSFCJiXgRt1UomssLJjrI-rsm8iaHKuZY5pkzrbcusz_FYQ7w/s400/Screenshot_20170927-094417.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWPJpBVG1EUSwukimjY2Z_6Q3kwxxVEz0qSGqxYoIulZ_Kndg3v0WRNIsPg3Qc32fAYRAnL4c5AEebVGunfPcM2QuO3NBzbFycLnWIUACZrYES_ejSXzwy59sx3QTFLh7tr2wM_kuSLNc/s1600/Screenshot_20170928-122047.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWPJpBVG1EUSwukimjY2Z_6Q3kwxxVEz0qSGqxYoIulZ_Kndg3v0WRNIsPg3Qc32fAYRAnL4c5AEebVGunfPcM2QuO3NBzbFycLnWIUACZrYES_ejSXzwy59sx3QTFLh7tr2wM_kuSLNc/s400/Screenshot_20170928-122047.png" width="225" /></a></div>
Keskiviikkona sille saatiin perslähdöllä jänisajo ja torstaina koira ajoi tyylikkäästi yli tunnin, ennen kuin nähtiin ajoeläin. Kauris oli käyttäytynyt ajossa aivan kuin metsäjänis, joka se ei tietenkään ollut. Toisessa erässä Unkka löysi myös jotain ajettavaa, mutta ajo loppui selvittämättömään hukkaan ennen kuin saatiin selvyyttä ajoeläimestä.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjb3pGa0lNfOwYoY9B_Z_yqjBiY3sMYLXRefY3Rpjv76Q3wrwLFfEE28N3_mJYACld4dUaOFA82kV6f48blS7A2mzWyT8YkUKFrAagYy8MiwEK2NJFVAsGBDlUiSYS7Vqeduu4RQM_r5MI/s1600/SAM_2517a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="801" data-original-width="1600" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjb3pGa0lNfOwYoY9B_Z_yqjBiY3sMYLXRefY3Rpjv76Q3wrwLFfEE28N3_mJYACld4dUaOFA82kV6f48blS7A2mzWyT8YkUKFrAagYy8MiwEK2NJFVAsGBDlUiSYS7Vqeduu4RQM_r5MI/s640/SAM_2517a.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Katla, Pihka, Valle, Coitos ja Unkka</td></tr>
</tbody></table>
Ei sillä, että jahtia ei onni suosinut, mutta muutenkin reissua koetteli erinäiset epäonniset sattumat. Keskiviikkona jeepin takarengas puhkesi ja muitakin auton osia jouduttiin keräilemään matkan varrelta. Sankka sumu tuntui laskevan myös ihmisten mielialaa, vaikka toisaalta sinnikkäästi jaksoimme kuitenkin yrittää. Onneksi me selvisimme takaisin kotiin ehjänä, vaikka tänään huomattiin, että myös meidän autosta oli rengas puhjennut (tämä tosin tapahtui vasta omalla paikkakunnalla).<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEii4A6aT6ckQuxZ_7YEBwQeEWw_5hsgvHnFt44fE0B6KKJ9f2Qk23XQtCLJ_8vdrGNDyNdC14Zeux80AfiQyNw8RNTsNrY9-oNeEK5kyMqm-lcjcFEFi5sJtBVPb2MkpqDOjHE-Tq-cEUo/s1600/IMG_20170926_113608.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEii4A6aT6ckQuxZ_7YEBwQeEWw_5hsgvHnFt44fE0B6KKJ9f2Qk23XQtCLJ_8vdrGNDyNdC14Zeux80AfiQyNw8RNTsNrY9-oNeEK5kyMqm-lcjcFEFi5sJtBVPb2MkpqDOjHE-Tq-cEUo/s640/IMG_20170926_113608.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Pihka kerjäilee taas</td></tr>
</tbody></table>
Erityinen kiitos vieraanvaraiselle emännällä ja isännälle. Ruoka oli hywää, sauna lämmitti mukavasti kosteiden metsäpäivien jälkeen ja sikeä uni tuli jokaisena yönä.</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-21792356918611335272017-09-24T15:35:00.000+03:002017-09-24T15:35:00.882+03:00Rotutesti<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Ei oikeastaan ole ajankohtaista edes miettiä koiran hankintaa. Törmäsin kuitenkin <a href="http://koirathaukkuu.blogspot.fi/" target="_blank">Koiran haukuntaa -blogissa</a> hauskaan ideaan, jossa kirjoittaja oli tehnyt Suomen Kennelliiton <a href="https://www.hankikoira.fi/rotutesti" target="_blank">hankikoira.fi </a>sivuston rotutestin ja pohdiskeli sen tuloksia itsekseen.<br />
<br />
Ennen oman koiran hankintaa minulle oli kertynyt kokemusta kolmesta hyvin erityyppisestä koirasta. Lapsuuden kotonani oli rotuina vuorollaan sekarotuinen mustaturkkinen Veera (lapinporokoiraa ja jotain muuta), bichon frisé Pekko ja japaninpystykorva Donna. Miehen kotona on sen sijaan asunut pysäyttäviä metsästyskoirarotuja (jämtlanninpystykorva Noppe ja suomenpystykorva Vilkku eli "Vili").<br />
<br />
Kun meille aikanaan alettiin miettiä yhteistä koiraa, oltiin kompromissien äärellä. Minä olisin silloin tyytynyt aktiiviseen harrastuskoiraan (mejä koemuotona kiinnosti jo silloin). Turkin suhteen olin päättäväinen; en halunnut turkinhoidollisesti vaativaa rotua, en myöskään ihan lyhytkarvaista rotua (ne karvapiikit sisustustekstiileissä ja vaatteissa on ehdoton nounou). Mies taas ilmoitti, että koiran olisi hyvä olla metsästysrotuinen, mielellään ajava. Silloin asuimme vielä kerrostalossa, joten runsaasti pohdittiin myös haukkuherkkyyttä ja koiran kokoa. Olen meidän rotuvalintaa perustellut aiemmissakin blogijulkaisuissa, mm:<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>Koira siis tuli meille ainakin osittain tarpeeseen saada metsästyskaveri, vaikka ainahan koira tulee ensisijaisesti perheenjäseneksi. Rotu valikoitui, koska se täytti vaadittavat kriteerit: pieni/keskikokoinen, ajava koira, helpohko turkki, kestävä, ystävällinen luonne, miellyttävä ulkonäkö.</i> </blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<i>– </i><a href="https://janisjemma.blogspot.fi/2012/11/metsastys-ajavan-koiran-avulla.html">Jänisjemma, "Metsästys ajavan koiran avulla" 17.11.2012</a></blockquote>
Jonkun verran oma kanta rotuvalintaan on muuttunut noin kymmenessä vuodessa. Luultavasti se, että kotiin tulee rodun X edustaja vaikuttaa jo itsessään voimakkaasti mielipiteeseen. Koiran kanssa tehdyt asiat ja harrastamiset vahvistavat tai heikentävät valitussa rodussa pysymistä. Ainakin tuo aktiivinen harrastuskoira vaatimus on tarkentunut omalta osalta siten, että koirarodun tulee olla metsästykseen soveltuva. Lajin suhteen en ole niin kriittinen, periaatteessa voisin olla kiinnostunut myös seisojista tai noutajista ja niille tarkoitetuista koemuodoista. En tosin tiedä, koska en ole tutustunut harrastuksiin riittävästi. Mejä-harrastuksen olen taas oppinut lokeroimaan yleislajiksi, jota voi harrastaa rodusta riippumatta, jos koiralla vaan löytyy taipumusta siihen.<br />
<br />
Tein siis rotutestin, jonka mukaan minulle soveltuisi parhaiten seuraavat rodut:<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJC7G4AxxStLHSux3VRi-3Tsyy0xSfU6q6jRQ7dCf7hhOB3ZLei9ywx9bFYkWirgft7RmFsljblfoXgFVrNZWU6RwNdwddCKoDXsq35LPSE7gmjGHn42YTJufTKNWksRAyIihv8vtxPdw/s1600/rotutesti_tulos.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="618" data-original-width="708" height="556" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJC7G4AxxStLHSux3VRi-3Tsyy0xSfU6q6jRQ7dCf7hhOB3ZLei9ywx9bFYkWirgft7RmFsljblfoXgFVrNZWU6RwNdwddCKoDXsq35LPSE7gmjGHn42YTJufTKNWksRAyIihv8vtxPdw/s640/rotutesti_tulos.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
Ensivilkaisulla näin, että kolmantena tuloksissa löytyi nykyinen rotu <b>bretagnenbassetti</b>. Se ei sinällään yllätä, koska teimme tarkan pohjatyön jo ensimmäistä yhteistä koiraamme hankkiessa. Lisäksi kuin vahvistuksena olemme ottaneet laumaan myös toisen samanrotuisen (tosin erittäin erilaisen) koiran. Bretagnenbassetti on rotuna meille sopiva. Henkilökohtaisesti pidän rotua toisinaan turhan flegmaattisena sisätiloissa. Tai ainakin meidän molemmat yksilöt ovat aikuisena äärimmäisen näkymättömiä sisätiloissa ollessaan (ellei ole ruoka-aika).<br />
<br />
Sitten kiinnitin huomiota rotutestin mukaan minulle parhaiten soveltuvaan rotuun, joka oli <b>portugalinpodengo</b>. Suoraan sanottuna en edes tiedä, minkä näköinen rotu on tai mihin metsästykseen sitä Suomessa voisi käyttää. Sekään ei rotutestissä saanut täysiä pisteitä soveltuvuudesta minulle. Tutustuin kevysti rotuyhdistyksen sivuilla rotuun, jolla mainostettiin kyllä olevan metsästysviettiä, mutta Suomessa koirilla ei näytä olevan esittää mitään metsästyskoetuloksia. En siis todellakaan vaadi rodulta ainoastaan riistaviettiä. Koiran tulisi olla myös käyttökelpoinen Suomen oloissa tapahtuvaan metsästykseen. Löysin myös <a href="https://rantahiekkaa.wordpress.com/2013/03/01/saako-suomessa-metsastaa-vinttikoiralla/" target="_blank">tämän loistavan kirjoituksen, joka vahvisti käsitystäni</a>: "Ei jatkoon".<br />
<br />
Kolmannella silmäyksellä havaitsin, että perinteisiä (ja ei niin perinteisiä) pysäyttäviä hirvikoirarotuja oli eksynyt useampi listalleni. Soveltuvia minulle olisi <b>hälleforsinkoira</b>, <b>pohjanpystykorva</b>, <b>valkoinen ruotsinhirvikoira</b>, <b>jämtlanninpystykorva</b>, <b>harmaa norjanhirvikoira</b> ja <b>musta norjanhirvikoira</b>. Sinänsä kiinnostavaa, koska itse en noista haukkuherkistä pystykorvaroduista ole ollut kovin innoissani. Hirvikoiran hankintaa hillitsee myös se tosiasia, että oman metsästysyhdistyksen alueella on useita hirvijahtiin soveltuvia koiria tarjolla, ja monesti harrastuskausi pysäyttävillä koirilla on todella lyhyt. Jotten ammu ajatusta suorilta käsin alas, pidän näiden pystykorvien aktiivisesta ilmeestä ja niiden ulkonäkö on omaa silmää miellyttävä. Näiden rotujen terveys on myös yleensä todella hyvä, joka mielestäni on yksi tärkeimpiä rodun valintakriteerejä. Se hieman hämmentää, ettei soveltuvaksi tarjoutunut ollenkaan suomenpystykorva, joka pystykorvaroduista jämptin kanssa on omalla pystykorvien top3-listalla.<br />
<br />
Heti bretagnenbassetin jälkeen listalle oli päässyt <b>mäyräkoira</b>. Mäyräkoiria on olemassa niin seurakoiriksi kuin tositoimiin soveltuviakin. Lisäksi eri koko- ja karvavaihtoehtoja on runsaasti. Ehkä kooltaan isommat ja ehdottomasti karkeakarvaiset metsästysviettiset mäyräkoirat olisivat mahdollinen vaihtoehto meille rotuna. Metsästyskäyttöä ajatellen mäyräkoira on myös tällä hetkellä monipuolinen ajokoira (ainoa rotu, jota saa käyttää sorkkaeläimen ajometsästykseen), lisäksi se sopisi myös luolametsästykseen. Rodun terveys kuitenkin mietityttää, etenkin pitkä runko suhteessa jalkojen pituuteen voi aiheuttaa ongelmia. Myös luonne monilla mäyräkoirilla on voimakkaan itsepäinen. Basseteillakin samaa "vikaa" on, mutta olen ymmärtänyt, että mäyräkoirat ovat ihan oma lukunsa.<br />
<br />
Viimeisenä havaitsin <b>snautserin </b>listallani. Se nyt ei ainakaan täytä metsästyskoirarotu vaatimusta. En siihen sen tarkemmin edes viitsi tutustua rotuna.<br />
<br />
Rotutestin tulokset olivat aika hakuammuntaa. En kyllä tämän perusteella ainakaan kenellekään metsästyskoirasta haaveilevalle suosittelisi testiä. Kuten Koiran haukuntaa -blogin kirjoittajakin oli havainnut, rotutesti ei erotellut mitenkään eri metsästysharrastuksia (tai muitakaan harrastuksia kattavasti). En lähtökohtaisesti edes haaveile hirvikoiraroduista, koska meillä ei ole tarjota sellaiselle tarpeeksi metsäaikaa.<br />
<br />
Minulle sopii se, ettei koira ole hirmuisen seurallinen, etenkään perheen ulkopuolisia kohtaan (kysymys 12). Sallin ja ymmärän siis koiran lievän varauksellisuuden, jos se käyttäytymisessä näkyy loogisesti eikä äidy vihaisuuteen tai arvaamattomuuteen asti. Toisaalta sen ei olettaisi sulkevan pois rotuja, jotka ovat seurallisempia, koska tottakai arvostan ensisijaisesti sosiaalisesti helpompaa luonnetta. Epäilen, että tuo valinta rajasi omista vastauksista pois runsaasti seurallisempia metsästyskoirarotuja, kuten suomenajokoiran, beaglen ja dreeverin. Myöskään yhtään seisojaa tai noutajaa testi ei minulle tyrkyttänyt, mikä hieman hämmensi. Tulokseen saattoi vaikuttaa se, että heti alussa piti rajata tulokset yhteen turkkilaatuun. Siinä olisin halunnut valita useamman kuin yhden vaihtoehdon.<br />
<br />
Rotutestin yhtenä heikkoutena oli myös yleisten ja erikoisten rotujen sekamelska. Osan roduista saatavuus on todella huonoa ja pentua voi joutua odottamaan vuosia. Mielestäni rodun tunnettuus ja yleisyys pitäisi myös jotenkin huomioida testin rajauksissa. Jos koiran hankkijaa ei haittaa odottaa pentua yli kahta vuotta tai on ihan sopivaa hakea koira ulkomailta isolla rahalla, voisi lisätä erikoisempien rotujen määrää tuloksissa. Toisaalta ymmärrän testin myös tarjoavan kattavasti koko rotukirjoa, koska muutenhan se suosisi herkästi yleisempiä rotuja. Kaikesta huolimatta mekin vuonna 2008 päädyimme lähes kahden vuoden odotuksen jälkeen rotuun, joka on suhteellisen harvinainen Suomessa. Kilpailevana rotuna oli tuolloin karkeakarvainen mäyräkoira, joka hyvästä saatavuudesta huolimatta hävisi bretagnenbassetille.</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-60702530284723457712017-09-21T18:22:00.000+03:002017-09-21T19:02:10.027+03:00Huonoja jahtipäiviä<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Ripittäydyn tänne meidän menneiden viikonloppujen jahdeista.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZzUCdbMbEJ8I_3fWZTyyHI23e5GsxQ2MdZ_X1dMOSHdbTAJMifEEd45gKezru1S5OiDUtwI0oYOvGcCjyNx02QfAxyNx2OKNakkGvBSElcGqXfXPQoS_jo-BfV0UWLy6yPaklUY7hhP4/s1600/SAM_2422a.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1067" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZzUCdbMbEJ8I_3fWZTyyHI23e5GsxQ2MdZ_X1dMOSHdbTAJMifEEd45gKezru1S5OiDUtwI0oYOvGcCjyNx02QfAxyNx2OKNakkGvBSElcGqXfXPQoS_jo-BfV0UWLy6yPaklUY7hhP4/s640/SAM_2422a.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Katla näyttäytyy hakulenkkien välissä</td></tr>
</tbody></table>
Ensin Katlan <a href="http://janisjemma.blogspot.fi/2017/08/ajohaukkua-stereona.html">tassut rikkoutuivat jo ensimmäisenä jahtipäivänä</a>. Tassut saatiin jo kuntoon, mutta kauden alku on ollut sen jälkeenkin hyvin takkuileva. Katla hakee edelleen loistavasti ja ylösottoja on saatu useita. Ajojen pituudet ovat sitten olleet joko lyhyitä tai äärimmäisen lyhyitä. Myös muutama selvä peuran karkoitusajo on sen tilille saatu. Yhdestä saatiin se verekseltä kiinni, kun peura juoksi melkein päin meitä. Silloin Katla totteli kutsua hienosti ja lopetti ajon kiellosta välittömästi (ajoa kesti alle 2 minuuttia).<br />
<br />
Alla Katlan työnäytteitä alkukaudelta. Vasemmassa kuvakaappauksessa karkoitti ensin yhden peuran, jonka jälkeen kaivoi jäniksen ajoon. Tämä ajo kesti vain noin 30 minuuttia, kunnes tuli isompi hukka. Siltä palasi itse autolle ja jätti passimiehet metsään (?). Oikeassa näkyy molempien koirien hakukuviot. Siinäkin Katla ajoi ensin yhden peuran pois alueelta ja sitten palasi etsimään jänistä. Jänis löytyi ja samasta puskasta lähti myös hirviuros toiseen ilmansuuntaan. En nähnyt jänistä (mies näki), mutta hirvi seisoi minusta alle 100 metrin päässä. Jänisajon Katla lopetti ilman selkeää syytä, kun ajoa oli takana alle 10 minuuttia. Koiralle ei ehtinyt tulla edes hukkaa.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhL5rAV2Ci7LdOykuUPNjWioPIdJqUUlj_e-pCFQrDAIoG6U8EQde-4T-F1IN_JnenCHdq9SEoaUbACHLQkYQ4bwXvnyQk5oyf7R3Bp_rj-obKjrxVi7EdtYn5QyCrPviGChPA21Wvq1lw/s1600/Screenshot_20170910-111612.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhL5rAV2Ci7LdOykuUPNjWioPIdJqUUlj_e-pCFQrDAIoG6U8EQde-4T-F1IN_JnenCHdq9SEoaUbACHLQkYQ4bwXvnyQk5oyf7R3Bp_rj-obKjrxVi7EdtYn5QyCrPviGChPA21Wvq1lw/s400/Screenshot_20170910-111612.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikewl_7AQ3OJSwFU5Ay9f0t4sm76qb-DwTwHssAx9RWU1RM47ZZjKYTFiKl28b5nmnFkbmTsekvSZdT6-JInZEMnJhGEH7lMQJditV5IUsjj3RC5I9MV3ESsQLXJx3mqcsgGLblsNFZTM/s1600/Screenshot_20170916-093609.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikewl_7AQ3OJSwFU5Ay9f0t4sm76qb-DwTwHssAx9RWU1RM47ZZjKYTFiKl28b5nmnFkbmTsekvSZdT6-JInZEMnJhGEH7lMQJditV5IUsjj3RC5I9MV3ESsQLXJx3mqcsgGLblsNFZTM/s400/Screenshot_20170916-093609.png" width="225" /></a></div>
Alla olevissa kuvakaappauksissa oltiin viime viikonloppuna koettamassa ilta-pupua. Vasemmassa Katla selvitti töheröistä päätellen jäniksen jälkiä, mutta törmäsi peuraan, jonka ajoi suoraan meitä päin. Siitä saatiin koira heti kiinni. Oikea on samalta illalta. Siinäkin koira hääti alueelta ensin yhden peuran, jonka jälkeen jäljitti jänistä hartaasti antaen muutamia herättelyjäkin. Lopulta selkeästi ajo lähti liikkeelle, mutta koira ajoi alle minuutin, jonka jälkeen palasi suoraan luoksemme. Joko ajettava ei ollut lopulta jänis (vaikka jälkien selvityksestä niin pääteltiin) tai sitten tilanne on todella huolestuttava.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbdRVOEg61F7DgRVvQDlMOzrn-4o5xrvaMiqv-79PG8V6NqlfmaBeYd-iFe6M8MQjA7njy6MiEglurEpHjjMnJIrZb7ZdIAMz59T6aRk4hsVeWv5hoATTU0BpLzKyNvP1R6kVQ1y9lGgY/s1600/Screenshot_20170917-170837.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbdRVOEg61F7DgRVvQDlMOzrn-4o5xrvaMiqv-79PG8V6NqlfmaBeYd-iFe6M8MQjA7njy6MiEglurEpHjjMnJIrZb7ZdIAMz59T6aRk4hsVeWv5hoATTU0BpLzKyNvP1R6kVQ1y9lGgY/s400/Screenshot_20170917-170837.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8ZJSkEzMjBKmDoUXFY2Gya8bpDIuJeNERGSWdhwSJkzMBReWFkleoB8wvSzZZ12eTHhR23N2wmLUP7fvhrpqk4d7qMRdPlyWpJ06SXK5siEXbPoWriiCrz8UdPEPlyngiYmO0lfaX-RY/s1600/Screenshot_20170917-184238.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8ZJSkEzMjBKmDoUXFY2Gya8bpDIuJeNERGSWdhwSJkzMBReWFkleoB8wvSzZZ12eTHhR23N2wmLUP7fvhrpqk4d7qMRdPlyWpJ06SXK5siEXbPoWriiCrz8UdPEPlyngiYmO0lfaX-RY/s400/Screenshot_20170917-184238.png" width="225" /></a></div>
Pihka taas...en tiedä mitä sanoisin siitä. Meillä on ollut käytössä vielä vanha tutkapanta sille, joten ollaan se aika monta kertaa laskettu maastoon etsiskelemään samaan aikaan Katlan kanssa (yleensä hieman eri maastoon). Pihka on keskittynyt hakemaan peuroja, ja herättelee löysyyteen asti niiden hajuille. Yksi jänisajokin sille sattui, mutta siitäkin vaihtoi peuraan kesken ajon. Melkoista menoa siis. Me ollaan sen takia ajettu autolla erikoisiinkiin paikkoihin, kun ollaan yritetty päästä ajoeläimen ja koiran väliin. Pahinta on se, ettei koira tottele pätkääkään. Mies karjui koiraa 80 metrin päästä, Pihka vaikenee ja hetken piilossa edettyään alkaa taas päästellä ajohaukkua. Voi morjens. Parasta Pihkan kielletyissä retkissä on ollut se, että eläkeikää hipova koira on paremmassa kunnossa kuin pitkään aikaan.<br />
<br />
Pihkan taidonnäyttteet alla. Vasen on selkeä sorkkaeläinajo, ja suurin osa hakukuviosta (sininen) on Katlan aikaansaamaa. Silloin Katla selkeästi haki jänistä, mutta Pihkan ajon alettua se oli pakko ottaa kiinni, kun lähdettiin pelastamaan vanhusta. Oikeanpuoleinen taas on jänisajo, joka sitten jotenkin kummallisesti loppui siihen, että löytyi kiva peura matkan varrelta. Sitä pahinta peura-ajoa en edes viitsi näyttää teille.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFCfqQeo067LTmEarom9DJfVjBEgRT2IzPQ-xjyXAWUH08eV1zmAgHbxQmDN4cOR2DzlKf_T1jenkLb4vpkT6cCOaJ-21eyvwQflNz0kXY2PK3DWhkubKwkfFUsrn8b9q_YashtFRNXTI/s1600/Screenshot_20170902-095114.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFCfqQeo067LTmEarom9DJfVjBEgRT2IzPQ-xjyXAWUH08eV1zmAgHbxQmDN4cOR2DzlKf_T1jenkLb4vpkT6cCOaJ-21eyvwQflNz0kXY2PK3DWhkubKwkfFUsrn8b9q_YashtFRNXTI/s400/Screenshot_20170902-095114.png" width="225" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjc2KaOy1yhmA1M3_GLSgSyEk47cppaAh7cIqmSfF5JvhOhnVjGWhwgQPnIFSqeLnGzByFHVZD4vtVWWUFTuvLVdZsfyntGzIDpfZGTthlux5uiS_or5wkmmcY6STRXHR_bXY_zqD64OE/s1600/Screenshot_20170910-171749.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjc2KaOy1yhmA1M3_GLSgSyEk47cppaAh7cIqmSfF5JvhOhnVjGWhwgQPnIFSqeLnGzByFHVZD4vtVWWUFTuvLVdZsfyntGzIDpfZGTthlux5uiS_or5wkmmcY6STRXHR_bXY_zqD64OE/s400/Screenshot_20170910-171749.png" width="225" /></a></div>
<br />
Hieman synkällä fiiliksellä siis täällä ollaan. Ensi viikonloppu pidetään taukoa, ja sitten vaihdetaan maisemaa hetkeksi. Ehkä se palauttaa koirien mieliin, mitä siellä metsässä tulisi tehdä.<br />
<br /></div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-75492349640127326662017-08-21T19:54:00.000+03:002017-08-21T20:56:14.759+03:00Ajohaukkua stereona<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Pitkä kesätauko on jälleen ohi. Eilen molemmat koirat pääsivät etsimään jäniksen hajuja metsästä. Uusimme kesällä tutkapanta-kalustoa ja nyt väliaikaisesti käytössämme on kaksi pantaa. Siispä ensimmäistä kertaa ikinä laskimme molemmat koirat yhtäaikaa maastoon. Koska Pihka ei varsinaisesti hae, se kulki irti lähistöllä pannalla varustettuna. Emme siis vaivautuneet viemään sitä edes eri alueelle. Kiinnostuneena pohdin, mahtaisiko se mennä sieppaamaan Katlan ajon, mikäli nuorempi koira jäniksen liikkeelle saa.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiG8wovEc9h-vPTQFnIXMVX5ejwK_tVGL7I4M4RBR2WDKUZSpSUezhiB4zUl9kA_NUrQqNiM4vbGbqMOsCIjJ59r7A8WqZNrO7jH8VzuoL9Z7kRUytpq7nUvoTuzs6lQHujRcfx-fqXB84/s1600/SAM_2336.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1070" data-original-width="1600" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiG8wovEc9h-vPTQFnIXMVX5ejwK_tVGL7I4M4RBR2WDKUZSpSUezhiB4zUl9kA_NUrQqNiM4vbGbqMOsCIjJ59r7A8WqZNrO7jH8VzuoL9Z7kRUytpq7nUvoTuzs6lQHujRcfx-fqXB84/s640/SAM_2336.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH Pihkaa ei jahti nappaa, Katla etäämpänä hakulenkkien välillä</td></tr>
</tbody></table>
Menimme Lonsin maastoon ja koirat laskettiin irti noin 6:30. Olisihan sinne aiemminkin voinut mennä, mutta lähtökohtaisesti haluttiin pitää ensimmäinen "jahtipäivä" lyhyenä. Oikeasti syy oli, ettei päästy ennen viittä ylös sängystä. Etukäteen oli tiedossa, että lämpötila pakottaisi lopettamaan hommat yhdeksän aikaan.<br />
<br />
Ensimmäisen kahdenkymmenen minuutin aikana Katla teki hienosti kolme kylmähakulenkkiä, joista viimeisellä pysähteli enemmän. Tuli kuitenkin luoksemme ottamaan vauhtia, ja siirryttiin metsätietä eteenpäin ohjaten hakua. Pihka keskittyi lähinnä ruohonkorsiin ja tienvarren ojien tuoksujen erittelyyn. Sillä ei ollut tarkoitustakaan lähteä metsänpuolelle. Huoh.<br />
<br />
Aamuseitsemältä Katla löysi jäljet ja kuultiin herättelyt. Pihka terhakoitui ja kuunteli tarkasti haukkuja. Lähti etenemään tietä pitkin Katlan haukkua kohti, mutta jäi kuitenkin aloilleen noin 100 metrin päähän meistä. Ylösotto tapahtui 20 minuuttia jälkien löytymisestä. Jänis säntäsi heti tielle ja suoraan tietä pitkin reteästi 1,5 km. Aika vauhdit se koiralta sai, Katla paineli tietä 20 km/h nopeutta. Ja tielle se sitten hukkui. Ajo loppui alle kymmenessä minuutissa. Siirryttiin kävellen autoa ja hukalla olevaa koiraa kohti. Pihka tyynesti sipsutti seurassamme, eikä edes reagoinut tiellä olevaan tuoreeseen hajujälkeen?! Katla tuli hukalta autolle, josta kytkettiin se.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHQMRPFQm6W0pPBz1bufiI7kaGJnM3EDz-UvmN9ydi3RV0xKunGo72AbFtl2I3LpZQqb-R12x2pUGwjE_YS84bWjCgvuc5RsgVYf1uqQy8bFUorn1PRe6WV82LrTc_iok9Q8bUtNZB_3k/s1600/Screenshot_20170820-083953.png" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHQMRPFQm6W0pPBz1bufiI7kaGJnM3EDz-UvmN9ydi3RV0xKunGo72AbFtl2I3LpZQqb-R12x2pUGwjE_YS84bWjCgvuc5RsgVYf1uqQy8bFUorn1PRe6WV82LrTc_iok9Q8bUtNZB_3k/s400/Screenshot_20170820-083953.png" width="225" /></a></div>
Koska ensimmäinen erä loppui aiemmin kuin olimme suunnitelleet, päätimme viedä Katlan vielä toiseen maastoon. Vinkui puhdasta intoa, kun otin sen takaluukusta ja se tajusi pääsevänsä vielä irti. Laskettiin Katla hakemaan montun reunamille noin kahdeksalta. Pihkakin kulki mukanamme, mutta se tyytyi saalistamaan marjoja lähipuskista. Katlan hakiessa joimme termarikahvit ja söimme eväsleivät. Katla löysi jäniksen piilostaan alle viiden minuutin irtiolon jälkeen (etäisyys 250 metriä). Oli ehtinyt siihen mennessä tehdä kaksi pientä hakulenkkiä, joista jälkimäisellä törmäsi eläimeen. Pihka ei vaivautunut edes nostamaan kuonoaan mustikkapensaasta, vaikka ajo kulki 200 metrin etäisyydeltä meistä.<br />
<br />
Katlan ajaessa jänistä päätin kävellä metsäuraa edemmäs sienten löytymisen toivossa. Myös Pihka päätti lähteä jaloittelemaan ja käyskenteli tien tuntumassa metsän puolella. Sieniä en ehtinyt vielä löytää, kun Pihka aloitti jo herättelyn. Olin 100 % varma, että se löysi Katlan ajaman jäniksen yöjäljet. Pihka jatkoi työskentelyä yöjäljillä, kun palasin sienikierroksen jälkeen miehen luokse. Naureskeltiin, että kohta Pihka tulee makaukselle, jolta Katla kaivoi jäniksen jo yli puoli tuntia sitten.<br />
<br />
Hämmästyksemme oli suuri, kun lopulta Pihka sai jäniksen liikkeelle. Ajo kulki ihan eri reittiä kuin Katlan jänis. Hetken seurattuamme tulimme siihen lopputulokseen, että Pihka oli löytänyt toisen eläimen, joka päätellen pienestä alueesta ja koiran etenemisestä, oli kesän poikanen.<br />
<br />
Kuunneltiin siis hetken ajohaukkua stereona, kun Katla ajoi montulle siirtynyttä jänistä ja Pihka kiersi verkkaisesti lähempänä meitä. Aika mielenkiintoista oli nähdä, miten koirat reagoivat toisiinsa maastossa. Yllätyin siitä, ettei Pihka pyrkinyt menemään Katlan ajoon mukaan. Silti se sitten mustikoita tarpeeksi nauttineena päätti lähteä vielä etsimään jänistä. En ymmärrä kyseisen koiran sielunmaisemaa pätkääkään. Katla häiriintyi lievästi Pihkasta ensimmäisessä erässä. Toisessa erässä sitä ei Pihkan puuhat enää kiinnostaneet.<br />
<br />
Saimme koirat helposti kiinni yhdeksän aikaan. Katlalla oli juuri pidempi hukka ja noh, Pihkan kanssa leikin hetken hippaa, kun se vasta oli alkanut lämmetä ajopuuhiin. Onneksi se on kohtuullisen hidas etenemään ajossa.<br />
<br />
Suruksemme Katlan etutassujen anturat olivat näinkin lyhyen päivän jälkeen vereslihalla. Nahka oli lähtenyt kesimään molempien etutassujen sivuilta. Mukava aamu päättyi siis tassujen putsaamiseen ja pihkasalvan käyttöön. Laitoin myös tassusiteet ja kaulurin, ettei pääse nuolemaan niitä. Nyt seurataan tilannetta ja toivotaan, että lähtee paranemaan. Ennen sitä ei ole sen kanssa asiaa metsään.</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-193530263495428274.post-69088882716426144912017-08-17T19:29:00.000+03:002017-08-28T09:29:59.562+03:00Valkoisia karvoja punaruskeassa turkissa<div dir="ltr" style="text-align: left;" trbidi="on">
Tiedättekö mistä selkeimmin huomaa, että koira on tulossa vanhaksi? Puolivuosittain toistuva turkin nypintä herättää miettimään bretagnenbassetin ikää. Onhan noita muitakin merkkejä tullut huomattua, mutta on erityisen konkreettista nyhtää koirasta irtokarvaa, ja bongata vuosi vuodelta kasvava valkoisten karvojen määrä.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJnDkwdmO1LAWDaVAi9vY18jZpUUpKXoeNiJ5pni4IKGERM7lco435IkUfx272Pv5sR2U9hZnlN03-Ll0b0lkB1XmiJ9tKiOOCDJor7J1GOjuSEyVUQ46Cipn2t-IZchJT44InG3atXfU/s1600/IMG_7233.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="768" data-original-width="1024" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJnDkwdmO1LAWDaVAi9vY18jZpUUpKXoeNiJ5pni4IKGERM7lco435IkUfx272Pv5sR2U9hZnlN03-Ll0b0lkB1XmiJ9tKiOOCDJor7J1GOjuSEyVUQ46Cipn2t-IZchJT44InG3atXfU/s640/IMG_7233.JPG" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">©RH "Et oo tosissas!", vuonna 2009 ei vielä valkoista hahtuvaa Pihkalla ollut</td></tr>
</tbody></table>
Ensin ne tulivat hännänpäähän. Sitten näin muutaman koiran korvissa. Selästä bongasin ensimmäiset pari vuotta sitten. Huomaamattomasti ne lisääntyivät myös silmäkulmissa. Vuosi sitten kuonon ympäristössä alkoi olla valkeaa karvaa niin runsaasti, että muutos alkoi vaikuttaa koiran ilmeeseen kokonaisvaltaisemmin. Tietysti myös ne paikat, joissa alunperin olin huomannut muutaman valkoisen karvan, kehittävät vuosi vuodelta enenevissä määrin valkoista ja vähemmän punaruskeaa.<br />
<br />
Muistan sen hetken, kun näin ensimmäiset valkoiset karvat Pihkan turkissa. Tai saattoi se olla vain yksi karvakin. Jokatapauksessa olin hämmästynyt, koska pidin Pihkaa silloin vielä hyvin nuorena. Olisikohan se ollut neljää vuotta? Nyt toisen koiran kanssa olen tajunnut, että ilmeisesti on ihan normaalia, että jo noin nuorella iällä koiralla alkaa turkissa näkyä eletyt vuodet. Toki yksilöllisiä eroja on siinä, kuinka varhaisessa vaiheessa valkoisia karvoja alkaa tulla ja kuinka paljon. Katla täyttää syksyllä viisi vuotta, ja olen sen turkista löytänyt valkoisia karvoja. Hännän päähän niitä on jo alkanut tulla enemmän. Enkä missään määrin pidä sitä vielä vanhana, vaikkei se enää nuorikaan ole.<br />
<br />
Olen toistaiseksi nyppinyt Pihkan turkin rutiininomaisesti puolivuosittain. Monet siirtyvät iäkkäämmän bretagnenbassetin turkin hoidossa kevytmoodiin. Sekä ihmiselle, että koiralle on leppoisampaa vaan ajella karvat lyhyiksi, ja jättää aikaavievä nypintä suosiolla pois turkinhoidosta. Pihka tuntuu nauttivan turkinhoidosta (paitsi takaliston osalta), joten olen nyppinyt sen vielä toistaiseksi. Turkinlaatuhan huononee ajamisesta, joten mitä pidempään voi jatkaa nypinnällä, sen parempi koiralle.<br />
<br />
Valkoiset karvat turkissa on pienin murhe koiran tullessa kypsään ikään. Ikävintä on terveyteen liittyvät ongelmat, jotka valitettavasti yleistyvät ikäluvun kasvaessa. <a href="http://janisjemma.blogspot.fi/2017/06/ei-yhta-ilman-toista.html">Pihkan osalta nisäkasvain</a> todettiin pahanlaatuiseksi, uusiutumisriski on yli 30 % (mikäli koko kasvain onnistuttiin poistamaan). Onneksi koiran vointi nyt operaation jälkeen on ollut todella mainio. Pihka toipui leikkauksesta nopeammin, kuin olisimme pystyneet edes toivomaan.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNqXce0jWrT87kFRUkz3qYjfh98xCI7CR4AB8-JoJTTjZ0F0oapMYobmo0rVcFtshEzl0NVVSqweNFp6N0Jyu9fZhk9VO6f3LF-g4wuZgGV-LWL25hl4bJFu4R3167S8y2OLCiymPz2hw/s1600/taimi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="600" data-original-width="1080" height="355" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNqXce0jWrT87kFRUkz3qYjfh98xCI7CR4AB8-JoJTTjZ0F0oapMYobmo0rVcFtshEzl0NVVSqweNFp6N0Jyu9fZhk9VO6f3LF-g4wuZgGV-LWL25hl4bJFu4R3167S8y2OLCiymPz2hw/s640/taimi.jpg" width="640" /></a></div>
<span id="goog_365067551"></span><span id="goog_365067552"></span><br />
Ikä ja kokemus tuovat koiralle myös vapauksia ja uusia rooleja. Pihka pääsi viime viikonloppuna 5-vuotiaan ohjaajan kanssa mejä-jäljelle. Rauhallinen jäljestystyyli mahdollisti sen, että lapsikin pystyi ohjaamaan koiraa maastossa. Tietysti kuljin rinnalla koko matkan (noin 400 m) ja osan matkasta ohjasin koiraa, mutta ennen ei ole tullut mieleenkään antaa liinaa lapsen pideltäväksi edes hetkeksi. Voi, ihana, viisas jälkikonkari Pihka.</div>
<div class="blogger-post-footer"><meta name="p:domain_verify" content="f21ed146bf7cad0271bec3ab2e395216" /></div>Reihttp://www.blogger.com/profile/14923233656608414776noreply@blogger.com0