Tänään, utuisen harmaana marraskuun päivänä, päätimme laajentaa jänisreviiriämme Kettulantien pusikoihin. Pihka oli ikävästä säästä huolimatta tohkeissaan. Olihan viime metsäpäivästä jo aikaa. Koira otti mukavan terhakoita spurtteja maastossa ja pari ihan hyvän kokoista hakulenkkiäkin sen tuli tehtyä. Sää oli pimeä ja erittäin tuulinen, joten tiedostettiin jo lähtiessämme, että hajut leviävät tuulen mukana miten sattuu ja mikäli ajo saadaan aikaiseksi, niin koiran haukku ei kauas kuulu. Etenimme hitaasti kiertäen Tuovansuota. Riistahavaintoja ei yhtä metsourosta lukuunottamatta saatu. Se olikin hieno kokemus. Kuulimme ensin nappailun ja vasta sitten näimme kyseisen metson puussa, josta se hetken emmittyään lehahti meitä pakoon. Pihkakin oli hieman hämillään nappailuäänestä (joka oli itsellenikin täysin uusi ääni).
Jatkoimme kohti "badenbadenia" (lausutaan: paadenpaaden), joka on erinomainen passipaikka Musta-alhossa. Tämä paikka on saanut nimensä paikalla olevasta rajapyykistä (nimi on siis ihan itse keksitty lempinimi, ei virallinen). Matkalla kyseiselle passipaikalle saimme hätyytettyä liikkeelle jäniksen, joka oli makuulla yhden ison kivilohkareen päällä, koivun juuressa. Jänis oli jo vaihtanut osittain talvikarvaan, väritys oli harmaanvalkoinen.
Pihka lähti pienen köhinän jälkeen ajoon, mutta rykäisyksi se meinasi jäädä. Ajo eteni sorakuopan reunamille, jonne koira jäi haukkumaan paikoilleen useiksi minuuteiksi. Lopulta päätimme mennä ottamaan selvää, miksi ajo ei edennyt. Näillä samoilla sorakuopilla jänis on aiemminkin mennyt lymyyn eli epäilys oli suuri, että jänis on mennyt johonkin luolastoon tai kiven alle? Tutkimme sorakuopan reunaa silläsilmällä, muttei ehditty siinä pidempään tutkia, niin ajo käynnistyi uudelleen poispäin sorakuopalta. Ilmeisesti oltiin säikäytetty jänis uudelleen matkaan.
Tämän jälkeen mies siirtyi badenbadenille passiin ja miehen isä tuli passiin jäniksen makaukselle. Tuskin miehen isä oli autosta ulos ehtinyt, kun hän sai havainnon täysin valkoisesta jäniksestä (ilmeisesti eri jänis kuin aiemmin nähty). Koska Pihka palasi samoihin aikoihin hukalta miehen luo passiin, ohjasimme sen tämän "uuden" jäniksen jäljille. Saattoi jänis olla samakin, mutta mahdollista oli myös se, että alueella asustaa useampiakin jäniksiä. Seuraavaksi oli allekirjoittaneen vuoro saada jäniksestä näköhavainto. Kaunis ja valkoinen se oli loppusyksyn harmaanruskeassa maisemassa. Näköhavainnostani meni noin 15 minuuttia, ennen kuin Pihka tuli kohdalleni. Annettiin ajon silti vielä jatkua. Siirryin ajon loitonnutta miehen luokse kahvittelemaan, jottei verensokeri pääsisi valahtamaan turhan alas.
Ajoa jatkui vielä jonkun aikaa, kunnes Pihka palasi miehen isän luokse, jonne mekin siirryimme. Kutsuttuna Pihka tuli luokse ja sain sen kytkettyä. Hieno jahtipäivä taas takana.
Jatkoimme kohti "badenbadenia" (lausutaan: paadenpaaden), joka on erinomainen passipaikka Musta-alhossa. Tämä paikka on saanut nimensä paikalla olevasta rajapyykistä (nimi on siis ihan itse keksitty lempinimi, ei virallinen). Matkalla kyseiselle passipaikalle saimme hätyytettyä liikkeelle jäniksen, joka oli makuulla yhden ison kivilohkareen päällä, koivun juuressa. Jänis oli jo vaihtanut osittain talvikarvaan, väritys oli harmaanvalkoinen.
Tämän jälkeen mies siirtyi badenbadenille passiin ja miehen isä tuli passiin jäniksen makaukselle. Tuskin miehen isä oli autosta ulos ehtinyt, kun hän sai havainnon täysin valkoisesta jäniksestä (ilmeisesti eri jänis kuin aiemmin nähty). Koska Pihka palasi samoihin aikoihin hukalta miehen luo passiin, ohjasimme sen tämän "uuden" jäniksen jäljille. Saattoi jänis olla samakin, mutta mahdollista oli myös se, että alueella asustaa useampiakin jäniksiä. Seuraavaksi oli allekirjoittaneen vuoro saada jäniksestä näköhavainto. Kaunis ja valkoinen se oli loppusyksyn harmaanruskeassa maisemassa. Näköhavainnostani meni noin 15 minuuttia, ennen kuin Pihka tuli kohdalleni. Annettiin ajon silti vielä jatkua. Siirryin ajon loitonnutta miehen luokse kahvittelemaan, jottei verensokeri pääsisi valahtamaan turhan alas.
Ajoa jatkui vielä jonkun aikaa, kunnes Pihka palasi miehen isän luokse, jonne mekin siirryimme. Kutsuttuna Pihka tuli luokse ja sain sen kytkettyä. Hieno jahtipäivä taas takana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti