Ruoho aidan tuolla puolen

Toukokuu aloitettiin koirapuistossa käynnillä, joten samalla tavalla se piti lopettaakin. No ei kai sentään, sattumalta taisimme olla eilen liikenteessä. Äsken vasta puistossa ottamiani kuvia tietokoneelle siirtäessäni havaitsin, että kävimme alle kuukausi sitten puistossa ensimmäistä kertaa. Silloin koivuissa oli pienet vihreät hiirenkorvat, ja nyt kaikki oli vihreää sekä keltaisten voikukkarykelmien koristelemaa. Edelleen puistossa oli hiljaista ja yhdeltä ohitse kävelevältä koiranulkoiluttajalta kysyimmekin, että käykö puistossa paljon väkeä. Hän sanoi, että kyllä siellä säännöllisesti muitakin käy. Ehkä olimme vain väärään aikaan liikenteessä tälläkin kertaa.

Alla tunnelmia koirapuistokäynniltä:

©RH Pihka ja voikukat

©RH Katla lähes lentää kohti Pihkaa

©RH Pihka

©RH Tauko haistelun merkeissä

©RH Katlan pallopeli

©RH Pihka haaveilee ruohosta aidan tuolla puolen

Ps. Katlan puistoilut jäivät nyt tauolle vähintään kuukaudeksi, kun sillä alkoi tänään juoksuaika.

Koirapuistossa

Kylmänä vapunpäivänä veimme koirat purkamaan "patoumia" lähellä olevaan "koirapuistoon". Varsinainen puisto se ei ole, vaan sitä voisi kutsua yleiseksi koira-aitaukseksi. Aika vähän siis puistoilemme, mutta jotenkin vappufiilikseen sopi lähteä riehuttamaan koiria vapaana aitauksessa. Muuten koirat eivät paljon pääse vapaana juoksemaan metsästyskauden ulkopuolella ja se on tosi sääli, koska molemmat nauttivat vapaana juoksemisesta hurjasti.

©RH Koirapuiston valtiattaret

Otin mukaan pallon, vesikupin ja koiranamit palkitsemiseen ja olimme valmiit koiramaisiin leikkeihin. Aitaus oli tyhjä tullessamme paikalle, ja vaikka ympäristössä muutama taluttaja koirineen kulkikin, niin saimme pitää aitauksen omassa käytössämme. Harmi tavallaan, koska Katla olisi kaivannut oman kokoista leikkikaveria.

©RH Katla tähystää

Pihka ei kauheasti välitä riehuntaleikeistä vaan tykkää enemmän tutkiskella ja haistella aitauksessa välillä kiiveten pienten maakasojen päälle tähystämään. Toisinaan Katla sai sen ärsytettyä takaa-ajoleikkiin ja hieman Pihka haki heitettyä keppiäkin (pallo ei ole sen juttu), mutta pääsääntöisesti se vietti rauhallista ulkoiluhetkeä.

©RH Pihka ja Katla

Päinvastoin kuin Katla, joka otti riemun irti vapaana juoksemisesta. Kuola roiskui ja hiekka pöllysi tuulessa, kun koira paineli pallon perässä aitauksen koko mitalla. Se todella nautti. Taidamme tulla joskus myöhemmin uudestaan ja toivottavasti silloin saamme aitaukseen muitakin leikkikavereita.

©RH Katlan vappuriemu

Koiramaista vappua lukijoille!