Bretagnenbassetin turkinhoito perustuu nypintään. Harjaaminen on jokseenkin turhaa ja leikkaaminen pilaa lopullisesti karvan laadun. Nypintä on ainut vaihtoehto, jos haluaa pitää karvan oikeanlaisena. Tapoja nypinnän toteuttamiseen on varmasti useita. Nyppiikö sormin vai strippausveitsellä, ja nypitäänkö koira kerralla paljaaksi vai toistetaanko nypintää useammin ja nypitään vain siistimällä.
Itse opettelin käyttämään veistä ja nypin koirat kaksi kertaa vuodessa paljaaksi. "Paljaaksi nyppiminen" kuulostaa jotenkin tosi karulta. Oikeasti koiralle jää pehmeä ja sileä pohjakarva. Aloittelijan ei kannata edes yrittää nyppiä koiraa kerralla kokonaan, mutta mielestäni on suositeltavaa nyppiä alue kerrallaan valmiiksi, vaikka siten koira näyttäisikin hassulta karvattomine läikkineen.
Nyppiminen ei satu, vaan kuollut karva vedetään irti karvan kasvusuuntaan nähden painamalla ihoa vastakkaiseen suuntaan. Yleensä kuollut karva kutiaa ja koira rapsuttaa itseään tehostaakseen karvanlähtöä. Karvan laatu vaikuttaa siihen, onko nypintä kuinka työlästä. Pihkan karva on paksua ja enemmän kihartuvaa. Katlan karva hennompaa ja suorempaa. Molemmilla on karva on karheaa ja tiheää.
Pihkan siistin jo pari viikkoa sitten. Tosin kaulan alue ja tassut ovat vielä nyppimättä. Pihka jotenkin villiintyy karvojen lähdöstä. Se selvästi nauttii, kun paksu karvapeite lähtee pois. Koiran olemus muuttuu pirteämmäksi ja riehakkaaksi. Vaikka itse nypintä ei sille koskaan ole ollut erityisen mieluinen tapahtuma, se nauttii selvästi lopputuloksesta.
Katla on helpommin nypittävä. Sileä karva irtoaa kuin itsestään ja lopputulos on aina heti siisti. Siihen ei jää sellaisia pitkiä hahtuvia nypinnän jäljiltä kuin Pihkaan. Nautin sen turkinhoidosta. Viikonloppuna vähän leikittelinkin. Nypinnän alussa turkkiin muotoutui kuin itsestään sydämenmallinen kuvio. Siistin sitä hieman ja otin kuvankin "taideteoksestani". Karvasydän ♥
En sitä tietenkään siihen jättänyt vaan nypin koiran lähes kokonaan sileäksi. Niska ja kaula sillä on enää siistimättä. Nyt ollaan valmiita ottamaan kevät vastaan.
Itse opettelin käyttämään veistä ja nypin koirat kaksi kertaa vuodessa paljaaksi. "Paljaaksi nyppiminen" kuulostaa jotenkin tosi karulta. Oikeasti koiralle jää pehmeä ja sileä pohjakarva. Aloittelijan ei kannata edes yrittää nyppiä koiraa kerralla kokonaan, mutta mielestäni on suositeltavaa nyppiä alue kerrallaan valmiiksi, vaikka siten koira näyttäisikin hassulta karvattomine läikkineen.
Pihkan siistin jo pari viikkoa sitten. Tosin kaulan alue ja tassut ovat vielä nyppimättä. Pihka jotenkin villiintyy karvojen lähdöstä. Se selvästi nauttii, kun paksu karvapeite lähtee pois. Koiran olemus muuttuu pirteämmäksi ja riehakkaaksi. Vaikka itse nypintä ei sille koskaan ole ollut erityisen mieluinen tapahtuma, se nauttii selvästi lopputuloksesta.
Katla on helpommin nypittävä. Sileä karva irtoaa kuin itsestään ja lopputulos on aina heti siisti. Siihen ei jää sellaisia pitkiä hahtuvia nypinnän jäljiltä kuin Pihkaan. Nautin sen turkinhoidosta. Viikonloppuna vähän leikittelinkin. Nypinnän alussa turkkiin muotoutui kuin itsestään sydämenmallinen kuvio. Siistin sitä hieman ja otin kuvankin "taideteoksestani". Karvasydän ♥
En sitä tietenkään siihen jättänyt vaan nypin koiran lähes kokonaan sileäksi. Niska ja kaula sillä on enää siistimättä. Nyt ollaan valmiita ottamaan kevät vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti