 |
| ©RH Katla ja määmää |
Viikonloppu sujui rentoutuen ja uusiin paikkoihin tutustuen. Mies oli lauantaina hirvenlaskennassa ja me (minä ja koirat) nautimme takan lämmöstä kotona kauhistellen lumituiskua, joka toi illan ja yön aikana reilun 20 sentimetrin korotuksen lumihankeen tänne rannikolle. Katla tykkäsi lumesta ja otti innoissaan lumikylpyjä välittämättä hyytävästä tuulesta, joka houkutteli järkevimmät pysymään sisätiloissa. Pihka ja minä emme oikein ymmärtäneet Katlan intoa. Pihkan talvikarvan nypintää aloittelin, mutten ole päässyt niskaa pidemmälle. Karva tosin irtoaisi todella helpolla, mutta öh, lorvikatarri :) Olen "nyppinyt" Katlaakin joka kerta, kun olen Pihkaa siistinyt. Yllättävää, mutta Katla nauttii nyppimisestä, kun Pihka lähinnä alistuu siihen.
 |
| ©RH Pihka ja Katla |
Tänään matkustimme Turkuun ystäviä tapaamaan. Katlalle ihmiset ja paikka olivat uusia. Ystävien lapsi taiteili meistä hienon piirroksen, joka on pakko jakaa blogin lukijoille. Lisäksi pentu pääsi ensimmäistä kertaa hissiiin. Selvisimme siitäkin kokemuksesta, eikä Katlan mikään osa jäänyt hissin oven väliin, vaikka kaikkensa se yrittikin.
 |
| ©RH Ystävän lapsen Taideteos |
Päivän kruunasi Molla-dalmatiankoiran tapaaminen. Siskoni oli saapunut koiransa kanssa äitini ja Donna-koiran luokse, missä kävimme poikkeamassa kotimatkalla. Molla ei tainnut arvostaa Katlan leikki-intoa, jota riitti yllättävän paljon ottaen huomioon päivän aikaisemmat touhut. Nyt kotona takan edessä makoilevat väsyneet koirat. Hmm, täällä ei taida olla vapaaehtoisia lenkillelähtijöitä seurakseni?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti