Pohjoinen, koillinen, itä, kaakko, etelä, lounas, länsi ja luode. Ilmansuunnat ovat mielenkiintoisia. Ainakin rannikolla on tärkeää tietää, mistä suunnasta tuulee ja kuinka voimakkaasti. Eri vuodenaikoina tuulen suunta merkitsee eri asioita. Talvella pohjoistuuli on raa'in ja tuo mukanaan kirpeän pakkassään. Kevät-kesällä kylmimmältä tuntuu länsi-, lounais- tai luoteistuuli, koska meri on hyytävän kylmä talven jäljiltä.
Jälkiharrastuksessa on hyvä huomioida tuulen suunta ja voimakkuus. Tuuli painaa jäljen hajun herkästi muutamia metrejä jälkiurasta sivuun ja koira tarkalla hajuaistillaan seuraa tuulen painamaa hajuvanaa. Ilmavainuun turvautuva jäljestäjä myös voi saada kaadosta liian varhain vainun ja kaartaa pois jäljeltä siten, että kaadon löytyminen vaikeutuu. Ohjaajana ei voi koiraa jälkisuorituksen aikana auttaa, mutta ymmärtää voi. Mielestäni hienointa jäljestyksessä onkin se, kun oppii pikku hiljaa lukemaan koiraa ja huomaa muunmuassa tuulen vaikutuksen koiran suoritukseen. Jälkeä tehdessä voi valita suunnan siten, että tuuli häiritsee mahdollisimman vähän tai sitten tarkoituksella vaikeampaa treeniä tehdessä taas valita tuulen eniten haittaavan suunnan. Valitettavasti yleensä en osaa/huomaa jälkeä tehdessä kauheasti miettiä tuulen suuntaa, vaan vasta ennen suoritusta havainnoin säätilaa ja arvioin, miten tuuli mahdollisesti vaikuttaa koiran suoritukseen.
 |
| ©RH Pihka veneessä |
Tänään puhalsi luoteesta noin 7 m/s. Tuuli ei vaikuttanut poikkeuksellisen paljon kummankaan koiran jälkisuoritukseen. Pihka taisi saada noin 10-20 metriä ennen kaatoa siitä vainun ja koira tuli sen vuoksi pienellä kaarteella sorkalle. Pihka pääsi tänään ensin maastoon, koska halusin opettaa Katlalle odottamisen jaloa taitoa. Katla protestoi kovaäänisesti autossa odottamista vastaan, mutta rauhoittui Pihkan suorituksen aikana. Pihkalla oli vaikeuksia heti ensimmäisellä osuudella. Välittömästi ensimmäisen makauksen jälkeen (jonka merkkasi hienosti pysähtymällä haistelemaan), Pihka harhautui hieman jäljen sivuun, josta löytyi selvästi kiinnostavampia hajuja. Kehoituksella kuitenkin palasi takaisin verijäljelle. Ensimmäisellä kulmalla hieman haparointia, mutta jäljen jatko löytyi. Toinen makaus merkattiin huolellisesti haistellen (ja ehkä hieman veristä multaa maistellen). Toisella kulmalla veretön katko, jonka selvitti nopeasti kahdella lenkillä. Kolmas makaus ohitettiin noin 2-3 metrin etäisyydeltä. Kolmas kulma tarkasti ja neljäs makaus pysähtyen haistelemaan (ja nuolemaan). Kaadolle kaarteella ja sorkan nappasi omaleimaisen nopeasti suuhunsa. Alun vaikeuksien jälkeen kohtuullinen suoritus Pihkalta.
 |
| ©RH Katla |
Katla ohjattiin voimalla jarruttaen alkumakaukselle. Aikoi rynnätä siitä suoraan yli, mutta haisteli makauksen nopeasti, kun ohjaaja piteli koiraa aloillaan. Ohjatusti ja jarruttaen liikkeelle. Katla kulki melko tarkasti jäljen päällä, vain muutamia pistoja jäljen sivuun. Kulmamakaukselle tultiin jäljen ulkokehältä kaartaen ja koira ohjattiin pysähtymään makauksella (oltaisiin menty kaarteella kulmamakauksen ohi). Toinen osuus hieman haparoiden. Tuntui, että ohjaaminen ensimmäisellä kulmamakauksella vaikutti koiran suoritukseen negatiivisesti. Toiselle kulmamakaukselle tultiin kuitenkin tarkasti ja koira merkkasi sen nopeasti haistelemalla. Jatkolle ongelmitta ja viimeinen osuus oli erittäin hyvää jälkityötä. Kaadolle suoraan ja sen merkkasi pysähtymällä haistelemaan. Vaikeassa kalliomaastossa erittäin hyvä suoritus Katlalta, jolla tosiaan myös alkoi juoksuaika, joten sen treenit jäävät nyt tauolle noin kuukaudeksi.
 |
| ©RH Katla ja Pihka veneessä |
Aamun jälkituohujen lisäksi tänään käytiin veneilemässä. Siksi siis kuvissa koirat ovat pelastusliivit päällä. Kauhuksemme huomasimme, että Katlan liivi on kutistunut viime kesästä. Saimme sen ääriasennossa pingotettua koiran päälle, mutta taitaa olla niin, että se tarvitsee uuden turvavarusteen veneilyyn. Merellä oli koleaa, mutta löysimme luoteistuulelta suojaisen saaren, jossa joimme termospullokahvit ja söimme eväsleivät. Sateinen ja pilvinen viikonloppu parani sunnuntai-iltaa kohden, kun aurinko alkoi paistaa.
 |
| ©RH Katla kahlailee |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti