Ylösototon

Lauantaina oltiin Kapteenin huvilan ja Punnansuon maastoissa Katlan kanssa. Leuto keli tuntui alkusyksyltä ja aamusta tuuli virkistyi päivän mittaan voimakkaan puuskittaiseksi. Nukuimme pidempään ja koira laskettiin irti vasta kymmenen jälkeen.

Molemmissa maastoissa koira työskenteli hyvin ja erittäin sitoutuneesti jänikselle. Jäljet löytyivät ja Katla herätteli useaan otteeseen jälkikenttää haravoidessaan. Tiukassa taisivat jänikset tällä kertaa olla, koska jäätiin ilman ylösottoja ja siten myös ajoja.

Koiran työskentely oli kuitenkin hyvää. Katla on tyyliltään itsenäinen, mutta mielestäni pitää kuitekin riittävästi yhteyttä meihin. Yöjäljen selvittelyssä meni kauemmin kuin normaalisti ja koira kävi siksi tarkistamassa meidän sijaintimme (seisoimme koko haun ajan samassa paikassa). Molemmat hakuerät olivat normaalia (DRAJ-koe) erää lyhyempiä. Kytkimme koiran ennen kuin kaksi tuntia oli kulunut. Voi olla, jos koira olisi saanut käyttää enemmän aikaa hakuun, niin se olisi onnistunut kaivamaan jäniksen piilostaan.

Jos huonompaa palautetta koiralle olisi tarpeen antaa, niin se tulisi hieman puurtavaksi käyneestä yöjälkityöstä. Molemmissa maastoissa koiran työssä vaikutti olevan samaa vikaa eli jäi turhan lähelle yöjälkisyönnöstä eikä laajentanut aluetta riitävästi löytyneiden jälkien ympärillä.

Ei sillä, että me ihmiset sen paremmin olisimme selvillä jäniksen sijainnista, mutta karttalokista koiran työtä seuraamalla näin epäiltiin. Ilahduttavaa sen sijaan oli se, että Katla keskittyi jäniksiin. Molemmissa maastoissa asustaa varmasti jänis, vaikka päivä jäikin ylösotottomaksi.