tiistai 7. lokakuuta 2014

Pyhärannan DRAJ-kokeessa

Osallistuimme pitkäjalkaisen Katlan kanssa sen elämän toiseen DRAJ-kokeeseen viime lauantaina. Tällä kertaa koira ilmoitettiin voittajaluokkaan, koska viime kauden lopussa saatu AVO1 tulos oikeutti meidät siirtymään vaativampaan luokkaan.

Aluksi keliolosuhteet vaikuttivat suosivan koetta, mutta aamulla kehittynyt voimakas sumu ja lehtien tippuminen puista tuntuivat haittaavan jänisten ylössaamista. Ensimmäinen hakuerä oli jokaisella koiralla ajoton. Lämpötila oli aamulla noin 10 astetta, mutta valitettavasti iltapäivällä nousi lähes 15 asteeseen. Koe suoritettiin paljaan maan aikana ja tuuli ei (poikkeuksellisesti) haitannut rannikon koetta. Kokeen kaikki neljä koiraa arvosteltiin VOI-luokassa. Koe ilmoitettiin etukäteen Basset Cup-osakilpailuksi, mutta koska Katla oli kokeen ainoa bassetti ei osakilpailusäännöissä vaadittu vähimmäiskoiramäärä toteutunut ja osakilpailu peruttiin. Kokeen ylituomarina oli Pauli Porema.

Itse olin palkintotuomarina Vappu-nimiselle dreeverinartulle ja mies toimi Katlan ohjaajana. Kokeen maastot olivat pääsääntöisesti "omia" kotimaastoja ja saatoin toimia samalla sekä tuomarina että maasto-oppaana. Ainut maasto, missä Katlaa ei ollut koskaan käytetty, arvottiin sattumalta meille. Joten koemaasto oli koiralle täysin vieras. Ei saatu kotikenttäetua :)
©RH Toisen erän ajon loki tutkasta
Ensimmäinen erä jäi Katlallakin tyhjäksi. Ilmeisesti oli ollut ihmeissään tuomariporukan mekastuksesta läheisellä taukopaikalla (etäisyys noin 300 metriä). Harmi, mutta johtui koiran nuoresta iästä ja kokemattomuudesta koetilanteessa. Toisessa erässä oli syntynyt tulosta ja koira oli pienen herättelyn jälkeen saanut ylös jäniksen. Tuomariporukka oli nähnyt metsäjäniksen ajon aikana. Ajominuutteja oli jäänyt tuomareilta kuulematta melkein puolet, jos tutkan lokiin vertaa koepöytäkirjan merkintöjä. Aika paljon tuomarihukkaa oli tullut. Ilmeisesti ajo oli karkonnut niin nopeasti ja kauas, ettei sitä oltu pystytty seuraamaan. Katla on valitettavan nopea ajossa ja se saattoi myös vaikuttaa asiaan. Ylimääräinen hakuerä jäi taas tyhjäksi, joten ajominuutteja jäi saamatta tarpeeksi tulokseen.

Alla Katlan koepöytäkirjasta kopioidut tiedot:

Ominaisuuspisteet:
Haku 2/5
Ylösotto 4/5
Ajovarmuus 2/5
Haukku (kuuluvuus, sointi) 3/5
Haukun luonne ja vaihtelevuus 3/5
Tottelevaisuus/yhteistyö 3/5
Kokonaisvaikutelma 3/5
Ominaisuuspisteet yhteensä: 20.00 pistettä

Ajopisteet:
Ajoaika yhteensä 28 min, joka ei oikeuta ajopisteisiin

TULOS 20.00 pistettä -> VOI0

Koeselostus:
I Erä: Lähihakuinen. Koira hämillään suuresta ryhmästä. II Erä: Ylösotto sopivasti herätellen, ajo loittoni erittäin nopeasti, ajoeläin nähtiin. III Erässä ei ylösottoa. Haukku kuuluva, kaksiääninen. Metsästysinto 3/3

Tällainen tulos tällä kertaa. Lievä pettymys, mutta Katlan taso alkusyksyyn peilaten ei ainakaan oikeuttanut toivomaan ykköstulosta. Ehkä eniten harmittaa nuo tuomarihukasta johtuvat ajominuuttien menettämiset, mutta se mitä näkyy kartalla ei välttämättä kerro maaston tapahtumista paljonkaan. Mieheltä kuulin, että kartalla näkyvä ajoura ei ollut henkilöautolla ajettavassa kunnossa, joten ajon perään ei valitettavasti päästy nopeasti siirtymään. Joskus sitä on vain huonoa tuuria.

Lisäksi hämmästyttää huonot pisteet haukun kuuluvuudesta, koska mielestäni Katlan ääni on hyvin kantava ja sitä myös kehuttiin sanallisessa arvostelussa. Lisäksi tuo kaksiäänisyys on huikea kehu bassetin omistajalle. En ole itse koskaan kaksiäänisyyttä Katlan ajossa kuullut. En myöskään ymmärrä, miksi Katla sai vain 3 pistettä tottelevaisuudesta/yhteistyöstä, jossa miehen mukaan ei ollut mitään moitittavaa. Katla tuli maastossa kutsusta luokse (ei kesken ajon, mutta muuten kyllä) ja muutenkin yhteistyö koiran kanssa oli sujunut hyvin.

No, tämä oli vain tuomareiden näkemys näistä nimenomaisen koepäivän tapahtumista ja koiran suorituksesta. Uskon kaikesta huolimatta, että arvostelu oli oikeudenmukainen. Koepöytäkirja kun valitettavasti ei ole kovin tarkka kuvaus koepäivästä, vaan sitä joutuu aina jonkin verran tulkitsemaan.

Koe tapahtumana oli hyvin järjestetty ja sen "kennelhenkisyyttä" kehuttiin. Keli suosi aamun sumua lukuunottamatta tapahtumaa. Tuuleton (no ei tietenkään tyyni, kun rannikolla oltiin), sateeton ja puolipilvinen sää olisi voinut tuottaa parempiakin tuloksia. Kiitokset Vakka-Suomen Dreeverikerholle ja maastot koekäyttöön luovuttaneille metsästysseuroille. Me palaamme vielä.

Nyt suunnataan katse tuleviin kokeisiin ja metsästyspäiviin.

2 kommenttia:

  1. Todella mielenkiintosta seurata muun rotuisen koiran elämää (meillä on itsellä labbis) ja etenkin nää koejutut on mun mielestä mielenkiintosia, vaikka noutajilla vähän erilaisemmat kokeet onkin. Meillä myös harrastetaan mejää, joten hauska lukea myös muitten mejä-kokemuksia.
    Meillä myös koira käyttökoirana, joten kiva lukea vähän "vertaistukea" :D
    Käykää toki tsekkaamassa! http://labadventure.blogspot.fi/

    Leena :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vierailusta blogissani, Leena. Itsekin luen mielellään etenkin koeselostuksia muiden mejä-kokeista. Niissä on tiiviissä tekstissä paljon tapahtumia kuvailtuna. Kävin jo nopeasti katsomassa blogiasi. Pitää vierailla paremmalla ajalla uudelleen. Meidän mejä-kausi on tältä vuodelta jo lopussa, kun aika menee ajoharjoitteluissa. Ensi keväänä mejä-palo alkaa varmasti tuntua jälleen voimakkaana, kuten aikaisempinakin vuosina ;)

      Poista