Vain kahden ruokakipon tähden

©RH Katla tyhjällä ruokakipollaan

En ole oikeastaan paljonkaan kirjoittanut koiriemme ruokinnasta. En omaa mitään tiettyä suuntausta ruokinnassa, jollei maalaisjärjen käyttö ja kasvattajien suositusten noudattaminen sitä ole. Onneksemme Pihkalle on sopinut teollinen kuivamuona erinomaisesti. Teollinen kuivamuona terminä on kyllä ihan hirveä. Pääasiassa Pihkan normaali päivittäinen ruoka koostuu 70 % kuivanappulasta. Melkein aina nappulat on turvotettu vedessä ennen ruokailua. Koska en halua blogissani markkinoida, sanon vain, ettei kuivaruoka ole ruokamarketeista ostettavaa halpamuonaa. Pihka syö edelleen samaa ruokamerkkiä (aikuisen koiran versiota), mitä kasvattaja pennulle antoi mukaan sen lähtiessä emonsa luota. Emme ole nähneet tarpeelliseksi vaihtaa hyvin koiralle sopivaa ruokaa.

Katlalla oli saapuessaan mukana eri merkkistä penturuokaa, jota en saanut ostettua lisää paikallisesta eläintarvikeliikkeestä. Katla syö nyt samaa ruokamerkkiä, kuin mitä Pihkalle annettiin pentuna. Tähän mennessä ruoka on sopinut Katlalle hyvin ja tarkoitus on jossain vaiheessa siirtyä samaan ruokaan kuin mitä Pihkalle annetaan. Tämä tulee helpottamaan ruokaämpärin sijoittelua. Katlan ruokaämpäriä säilytetään tällä hetkellä kodinhoitohuoneessa, koska se ei mahdu keittiöön.

Meillä ei ole koskaan koirista kumpikaan nirsoillut, vaan ollaan koettu, että koirat söisivät ihan niin paljon kuin niille ruokaa annettaisiin. Koiran painontarkkailu kannattaa, koska ruuan määrää pitää muuttaa liikunnan määrän ja aktiivisuuden muutosten mukaan. Mitä nopeammin reagoi, sitä pienemmillä muutoksilla paino pysyy samoissa lukemissa. Ylipainoinen koira on säälittävä näky. Pihka on luonteeltaan todella rauhallinen, eikä turhia omatoimisesti liiku. Tykkää makoilla sisätiloissa ja harvakseltaan leikkii lelujensa kanssa. Metsästyskauden päättyessä ruuan määrää on vähennettävä, koska koiran fyysinen kulutus palaa normaalille kunnon ylläpitotasolle. Katla on täysin vastakohta verrattuna Pihkaan. Uskon, että tulee tarvitsemaan normaaleinakin päivinä suuremmat annokset aikuisenakin, koska on todella aktiivinen ja touhuaa kokoajan jotain.

Koiriemme ravinto siis pohjautuu valmisruokaan. Sen lisäksi ne saavat päivittäin raakaa hirven tai peuran lihaa. Sanomme sitä "retalelihaksi". Olen kirjoittanut lihan käsittelystä jokin aika sitten blogiin. Saaliiksi saadusta jäniksestä koira tietysti saa myös osansa (näitä saaliita on suhteellisen harvoin). Satunnaisesti piimää, maksalaatikkoa, raakaa jauhelihaa / kananmunaa tai raejuustoa valmisruokaan sekoitettuna. Näitä en osta koiria varten, vaan jos niitä on meille ihmisille ostettu, niin saatan muistaa antaa niitä myös nelijalkaisille perheenjäsenille (piimä on poikkeus, koska sitä emme itse käytä).

Ruokailussa meillä on tietyt säännöt. Koirat rauhoitetaan istumaan. Pihkan kuppi lasketaan ensin maahan ja heti perään Katlan. Kun koirat katsovat nätisti, annetaan kehoitus: "Vapaa". Koirat siis syövät yhtä aikaa, vaikka Pihkalle "tarjoillaan" ensin. Hyvin ovat ymmärtäneet pysyä omilla kipoillaan. Pihka saattaa yrittää syödä myös pennun ruuan, koska sillä on vähemmän ruokaa ja ehtii usein tyhjentämään omansa ennen Katlaa. Siksi emme ole jättäneet koiria ruokaillessa koskaan keskenään. Kun kipot ovat tyhjät, koirat usein vaihtavat kippoja ja nuolevat varmuuden vuoksi toistensa kipot. Kippojen vaihto tehdään monta kertaa. Usein nostan tyhjät kipot välittömästi tässä vaiheessa pois merkiksi siitä, että ruoka-aika on ohitse. Emme säilytä koskaan kippoja lattialla.