Jäljet menivät erinomaisesti, kiitos kysymästä. Teimme ensimmäistä kertaa siten, että mies meni harjoitusjäljelle täysin sokkona ilman opasta. Nimittäin otimme molemmat koirat yhtäaikaa maastoon ja itse lähdin suorittamaan toista jälkeä Katlan kanssa, kun olin opastanut ensin miehen Pihkan kanssa jäljen alkuun. Hyvin se kuulemma oli mennyt, vaikkei mies oikein ollut hahmottanut missä kulmat olivat ja kaatokin oli löytynyt niin, että mies oli huomannut sen vasta, kun se oli koiran suussa. Upeaa.
Luottamukseni Katlan jäljestyskykyyn on viimeaikoina laskenut sitä mukaa, kun olen huomannut riistan inspiroivan vaikutuksen lisääntyvän. Tämän aamuinen oli kuitenkin poikkeus, nimittäin Katla jäljitti todella hienosti. Kannatti todella eilen raataa hyttysten syötävänä. Pari kertaa koira ajautui jäljen sivuun, mutta pysähtymällä jäljelle ja odottamalla paikallani sain sen palaamaan takaisin jäljelle ilman käskyjä.
Tein Katlalle myös ensimmäisen kulman makauksella ja jännitin kovasti, miten se menee. Katla makaukselle tullessaan pysähtyi haistelemaan sitä, jolloin kehuin koiraa. Sitten se teki pienen piston eteenpäin verettömälle alueelle, mutta palasi takaisin makaukselle. Odotin paikallani hiljaa. Hetken haisteltuaan lähti oikeaan suuntaan makaukselta ja kun olin varma, että jatkoi jäljitystä, kehuin taas koiraa. Loppu mentiin hienosti kaadolle asti. Kaatona tosiaan oli jäniksen nahka, jota hämmästeltiin yhdessä. Lisäksi hiukan turjutettiin kania, koska halusin vahvistaa koiran kaatokäyttäytymistä, koska mielestäni merkkaa kaadon turhan välinpitämättömästi. Pihka on aina ominut kaadon voimakkaasti ja siksi tuntuu, että Katlan haistelu ja sellainen lievä innottomuus ei ole hyvä juttu. En osaa sanoa, miksei tunnu saavan sitä "jotain" tuosta onnistuneen suorituksen jälkeen löydetystä kaadosta. Ruokakaan ei ole Se Juttu ja alan olla aika ihmeissäni, miten palkita koiraa, joka ei edes jäniksen nahasta piittaa! En sinne nyt elävää jänistäkään ala kaadoksi sitoa :)
Jäljestyksen jälkeen koirat saivat lepäillä, kunnes vieraaksemme saapui Jedi. Kuten epäilinkin Pihka ei kauheasti välittänyt nuoresta ja innokkaasta uroksesta. Katla ja Jedi löysivät hetkessä yhteisen sävelen ja painivat ja juoksivat kilpaa nurmella. Uskalsimme antaa Katlan olla hetken irti pihalla, koska koirat keskittyivät toisiinsa.
Kiitos vieraille, että kävivät moikkaamassa! Oli todella mukava nähdä pitkästä aikaa ja koirat tietysti ovat aina tervetulleita meille!
Luottamukseni Katlan jäljestyskykyyn on viimeaikoina laskenut sitä mukaa, kun olen huomannut riistan inspiroivan vaikutuksen lisääntyvän. Tämän aamuinen oli kuitenkin poikkeus, nimittäin Katla jäljitti todella hienosti. Kannatti todella eilen raataa hyttysten syötävänä. Pari kertaa koira ajautui jäljen sivuun, mutta pysähtymällä jäljelle ja odottamalla paikallani sain sen palaamaan takaisin jäljelle ilman käskyjä.
Tein Katlalle myös ensimmäisen kulman makauksella ja jännitin kovasti, miten se menee. Katla makaukselle tullessaan pysähtyi haistelemaan sitä, jolloin kehuin koiraa. Sitten se teki pienen piston eteenpäin verettömälle alueelle, mutta palasi takaisin makaukselle. Odotin paikallani hiljaa. Hetken haisteltuaan lähti oikeaan suuntaan makaukselta ja kun olin varma, että jatkoi jäljitystä, kehuin taas koiraa. Loppu mentiin hienosti kaadolle asti. Kaatona tosiaan oli jäniksen nahka, jota hämmästeltiin yhdessä. Lisäksi hiukan turjutettiin kania, koska halusin vahvistaa koiran kaatokäyttäytymistä, koska mielestäni merkkaa kaadon turhan välinpitämättömästi. Pihka on aina ominut kaadon voimakkaasti ja siksi tuntuu, että Katlan haistelu ja sellainen lievä innottomuus ei ole hyvä juttu. En osaa sanoa, miksei tunnu saavan sitä "jotain" tuosta onnistuneen suorituksen jälkeen löydetystä kaadosta. Ruokakaan ei ole Se Juttu ja alan olla aika ihmeissäni, miten palkita koiraa, joka ei edes jäniksen nahasta piittaa! En sinne nyt elävää jänistäkään ala kaadoksi sitoa :)
Jäljestyksen jälkeen koirat saivat lepäillä, kunnes vieraaksemme saapui Jedi. Kuten epäilinkin Pihka ei kauheasti välittänyt nuoresta ja innokkaasta uroksesta. Katla ja Jedi löysivät hetkessä yhteisen sävelen ja painivat ja juoksivat kilpaa nurmella. Uskalsimme antaa Katlan olla hetken irti pihalla, koska koirat keskittyivät toisiinsa.
 |
| ©RH Jedi eli Hakuhauskan Ainakomee |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti