lauantai 29. elokuuta 2015

Onko tämä Katla?

Kesätauko on tehnyt hyvää Katlalle. Tänään oli ilahduttavaa seurata koiran työtä Ilveskallion maastossa. Katlan hakuetäisyys on mielestäni riittävä, 100-400 metriä. Kylmähaun aikana koira kävi näyttäytymässä kerran, mutta jatkoi hakua välittömästi.
©RH Katla selvittää hukkaa
Me joimme kahvia ja syyttelimme toisiamme kotiin unohtuneista eväsleivistä. Aamupalaksi tarkoitetut leivät olivat epähuomiossa jääneet jääkaappiin. Reppuun oli eksynyt varaevääksi suklaapatukka, jonka söimme pahimpaan nälkäämme puoliksi. Onneksi kahvia sentään oli.

Kauan ei tarvinnut puuttuneita leipiä surra, kun Katla sai noin 350 metrin päästä ylös jäniksen ilman ennakoivaa herättelyä. Koira oli ollut irti vajaa puoli tuntia. Katlaa ei haun suhteen tarvitse häpeillä, vaan päinvastoin, alan varovaisesti olla siitä hyvin ylpeä. Ainoastaan yöjäljen löydyttyä toivoisin Katlan sen merkkaavan jotenkin. Syynä odotukseen on varmasti Pihka, jonka tyyliin kuuluu hyvin meuhkaava yöjälkikäytös. Toisaalta, jos Katla haukkuu, se tarkoittaa, että ylösotto on tapahtunut tai tapahtuu sekuntien sisällä ensimmäisestä äänestä.

Ensimmäinen hukka koiralle tuli heti jäniksen tehtyä ensimmäisen kierroksen täyteen. Ensin Katla teki kaksi napakkaa lenkkiä jäljen päättymiskohtaan. Kun poistumisjälki ei näin löytynyt, koira alkoi selvittää paluuperien mahdollisuutta. Tässä hukan selvityksessä Katla jää mielestään niin paljon jälkeen jäniksestä, että vaikka jälki löytyykin, niin sitä seurataan hetki ääneti, kunnes koira saavuttaa taas tietyn etäisyyden ajettavaan ja haukku alkaa. Alan oppia tutkasta näkemään, milloin koira löytää uudelleen jäljen ja "ajaa", vaikkei anna vielä ääntä. Tänäänkin ajoi yli 200 metriä ääneti ensimmäisen hukan selviämisen jälkeen. Kokeissa ei tällaista ääneti menemistä arvostella ajona ja minuutteja ei niistä pätkistä kerry.

Kaksi lenkkiä koira pysyi jäniksen perässä suhteellisen vähillä vaikeuksilla. Kolmas kierros oli jo melkoisen takkuavaa menoa ja lopulta koira kadotti jäniksen jäljet kokonaan. Katla kytkettiin kenraalihukalta ennen kahdeksaa, kun lämpötilakin oli kivunnut jo yli 15 asteeseen. Ajominuutteja koiralle taisi hukat vähennettynä tulla reilut 30 minuuttia. Ajettavaa emme tänään nähneet, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä päätellen ajosta, kyseessä oli metsäjänis.
©RH Lyhytkin "ajopäivä" väsyttää
Kasvattajalle esitin kuva-arvoituksen oheisen kartan muodossa ja kysyin humoristisesti "Onko tämä Katla?". Ollaan todella iloisia ja onnellisia Katlan kehityksestä jänistä ajavana koirana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti