Sunnuntaina päätimme viedä koirat lämpimästä säästä huolimatta metsälle. Aamu tosin oli viileä, nimittäin ennen kuutta auton mittari näytti 4 astetta. Valitettavasti auringon noustua myös ilma lämpeni yli 20 asteeseen, joten aika lyhyeksi jätimme ajoharjoitettelut tälläkin kertaa.
 |
| ©RH Katla metsällä |
Katla oli ensimmäisenä vuorossa. Jätimme Pihkan julmasti miehen vanhempien luokse. Se jäi katsomaan peräämme epäuskoisena. Koira tietysti tiesi varusteista, minne olimme menossa ja ei olisi uskonut todeksi, ettei sitä otettu mukaan. Yritin sanoa sille, että sen vuoro tulee myöhemmin, mutta se näytti silti lohduttomalta.
Katla vietiin Piirlan jänöjä etsimään. Näissä metsissä asustaa melkein poikkeuksetta isot määrät sorkkaeläimiä, joten jokaisella kerralla saa jännittää, minkä eläimen Katla tällä kertaa bongaa. Haku oli reipasta, ehkä hieman enemmän etäisyyttä toivoisi sen ottavan (verrattuna Pihkaan irtoaa hakuun todella hienosti, ei pyöri jaloissa). Vauhtia tytöllä on paljon ja tekee vaihdellen haussaan pistoja ja lenkkejä. Tunnin haun jälkeen koira kiinnostui selvästi enemmän jostain ja hakuun tuli etäisyyttä lisää. Pari kertaa otti vielä vauhtia meidän luota, kunnes haku laajeni yli 200 metriin. Joimme kahvit.
Etäältä kuului haukahdus ja toinen. Olimme innoissamme, se herättelee! Muttei tällä kertaa. Katla kääntyi tulemaan takaisin omia jälkiään ja palasi koko matkan luoksemme. Jälkeenpäin pohdimme, että se saattoi törmätä hirveen, joka ei lähtenytkään pakoon, kun koira haukahteli. Katla päätti jättää hommat sikseen ja palata takaisin lähtöpaikalle. Kytkimme koiran noin kahden tunnin irtipidon jälkeen ja palasimme autolle. Ihan hyvä hakuharjoitus Katlalle tästä tuli ja mahdollinen hirvikohtaaminenkin ihan hyvä opetus jatkoa ajatellen.
Tällä kertaa tutkakin oli toiminnassa ja alla lokia Katlan metsäreissusta.
 |
| ©RH Katlan tutkaloki |
Vaihdettiin koiraa ja maastoa. Ajoimme Musta-alhon maastojen tuntumaan. Pihka päästettiin irti noin kello 8.45 ja alle 15 minuutissa sai ylös jäniksen. Hakua ei siis tällä kertaa harjoiteltu, vaan mentiin suoraan asiaan. Sikäli hyvä, koska lämpötila oli jo 10 asteen hujakoilla, kun Pihka päästettiin irti. Pihka paukutti hienosti ensimmäisen kierroksen jäniksen perässä, mutta kun ajo tuli takaisin soramontuille, tuli koiralle heti vaikeuksia. Jänis on näissä maastoissa niin kotonaan kuin vain on mahdollista ja jokaisella kerralla huiputtaa koiraa 5-0, koiran tappioksi. Pihka löysi jäniksen jäljet vielä uudelleen ja jatkoi toiselle pienemmälle kierrokselle ja taas hukkasi jäljet soramontuille. Pihka selvitti hukkaa, mutta lopulta jäi haukkumaan soramontun reunalle paikoilleen. Menimme katsomaan tilanteen noin 15 minuutin paikallaan haukkumisen jälkeen ja kytkimme koiran klo 11. Lämpötila oli kivunnut jo yli 20 asteen, joten koiran kannalta oli parasta lopettaa päivä tähän.
 |
| ©RH Pihkan tutkaloki |
Ehdin poimia melkein puoliämpärillistä puolukoita Pihkan ajon aikana. Vielä pitäisi jatkokäsitellä ne pakastinta varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti